Puuhapalstan kaupasta kehkeytyi vuosien riita

Kuva: Jukka Pasonen

Reilun neljän hehtaarin metsäkiinteistökauppa koitui 40 vuotta metsää omistaneelle Sepolle (nimi muutettu) niin ikäväksi kokemukseksi, että hän on päättänyt luopua metsätaloudesta. Hän on myynyt suurimman osan maistaan veljelleen tänä vuonna.

"En haluaisi olla metsäasioiden kanssa missään tekemisissä enää."

Pettymykseksi osoittautunut metsäkauppa tehtiin vuonna 2013 Sepon mökkipaikkakunnalla. Hän osti lainarahalla 4,4, hehtaarin hakkuukypsän metsäpalstan.

Paikallinen metsänhoitoyhdistys oli laatinut kohteesta myyjän tilauksesta tila-arvion samana vuonna. Seppo maksoi tilasta suurin piirtein saman summan kuin tila-arviossa oli arvoksi arvioitu.

Palstan puusto hakattiin vielä samana vuonna metsänhoitoyhdistyksen hoitamana puukauppana. Puukaupan lopputulos tyrmistytti Sepon: puuta kertyi 119 kuutiota vähemmän kuin tila-arviossa oli arvioitu.

Hän päätti vaatia arvion tehneeltä metsänhoitoyhdistykseltä korvauksia, koska hänen mielestään puuston määrä oli tahallisesti arvioitu liian suureksi ennen kiinteistökauppaa. Tähän käsitykseen hän oli päätynyt arvion laatineen metsätoimihenkilön kanssa käydyn keskustelun perusteella.

"Jos puuston määrästä ei olisi tullut puhetta, en olisi ryhtynyt korvauksia hakemaan. Olisin vain harmitellut, että puumäärä jäikin pienemmäksi."

Arvion tehneen metsänhoitoyhdistyksen edustajan mukaan Seppo oli ymmärtänyt asian väärin. Yhdistys on kiistänyt tehneensä tahallista virhearviota.

Kun Seppo ryhtyi tutkimaan kohteen puustoarvioita, häntä ihmetytti muun muassa se seikka, että syyskuussa 2013 puuston määräksi on arvioitu 1152 kuutiota, mutta paria kuukautta myöhemmin laaditussa metsänhakkuusopimuksessa kuutioita on arvioitu kertyvän vain 896. Molemmat paperit ovat saman henkilön tekemiä.

Arvion laatijan mukaan 896 kuutiosta puuttuu siemenpuiden osuus, mutta 256 kuutiota siemenpuita reilulle neljälle hehtaarille vaikuttaa ylimitoitetulta määrältä. Lopulta hakkuussa ei jätetty lainkaan siemenpuita, ja puuta kertyi 1033 kuutiota.

Seppo teki epäilemästään tahallisesta virhearvioinnista myös poliisille tutkintapyynnön. Poliisi on todennut, että kyseessä on yksityisoikeudellinen riita-asia. Poliisi ei epäile asiassa tapahtuneen rikosta.

Metsäkeskuksen metsänarvioinnin ja juridiikan ammattilaisten mukaan normaali virhemarginaali puuston tilavuuden arvioinnissa on 10–20 prosenttia. Sepon tapauksessa virhe on juuri tuo noin 10 prosenttia.

Voiko ostaja sitten jossain tapauksessa vaatia korvauksia, jos kiinteistön arvio osoittautuu harhaanjohtavaksi?

”Yleensä kiinteistökaupassa on periaate, jonka mukaan myyjä on vastuussa antamistaan tiedoista. Ensisijaisesti korvausta pitäisi vaatia myyjältä”, metsätietopäällikkö Raito Paananen Metsäkeskuksesta sanoo.

”Sen jälkeen myyjä voi edelleen vaatia korvausta arvion laatijalta.”

Paanasen mukaan Sepon kiinteistökaupan kaltaisessa tapauksessa kyseeseen voisi tulla hinnanalennuksen vaatiminen myyjältä, mutta toisaalta kymmenen prosentin virhe on sen verran pieni, etteivät menestyksen mahdollisuudet olisi kovin suuret.

Sepolle neljän hehtaarin vyyhti on ollut karvas pettymys. Hän on päättänyt erota metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä sekä mökkipaikkakunnallaan että kotipaikkakunnallaan, vaikka kotiseudun yhdistyksen kanssa asiat ovat aina sujuneet hyvin.