Ilmastonmuutoksen torjuntaa hyllyvällä suolla
Kuusi vuotta sitten hallitukselle kerrottiin, että Suomen metsämaat hoitavat merkittävän osan maamme päästövähennyksistä. Paremmalla tieteellisellä osaamisella olisimme välttäneet tämän suonsilmäkkeen, kirjoittaa Petteri Taalas kolumnissaan.
Suunnitelmissa on lisätä mittausasemia ja satelliittidatan käyttöä Suomen ja Euroopan tilanteen arvioimiseksi. Kuva: Rami MarjamäkiIlmastonmuutos etenee vääjäämättä, mikä näkyy jatkuvasti rikottuina ennätyksinä eri puolilla maailmaa. Suomessa rikoimme juuri hellejakson pituusennätyksen kuluneena kesänä.
Huonojen uutisten lisäksi hyvä uutinen on ollut, että lähes kolmanneksen maailman hiilipäästöistä tuottavan Kiinan päästöt on vihdoin saatu lasku-uralle. Kiinasta on myös tullut maailman johtava sähköautojen sekä tuuli- ja aurinkovoimateknologian valmistaja.
Samanaikaisesti tietämyksemme ilmastoon vaikuttavista tekijöistä on myös edennyt. Kuusi vuotta sitten hallitukselle kerrottiin, että Suomen metsämaat hoitavat merkittävän osan maamme päästövähennyksistä ja EU:lle tekemistämme sitoumuksista. Nyt tästä on tullut epätoivoiselta kuulostavaa taistelua tuulimyllyjä vastaan. Paremmalla tieteellisellä osaamisella olisimme välttäneet tämän suonsilmäkkeen.
Tiedämme nyt, että vanhenevat metsät eivät enää sido hiiltä viime vuosikymmenten tavoin. Samoin olemme oppineet, kuinka hiiltä hajoaa peltojen ja metsämaiden turpeesta. Uusimpana löydöksenä on havainto maapohjan karikkeen hajoamisesta ilmaston lämpenemisen myötä. Hakkuutkin ovat kohdistuneet enenevästi Suomeen Venäjän sijaan sotakiihkon seurauksena.
Tilanteesta viisastuneena Suomen hallitus on tilannut Ilmatieteen laitokselta, Helsingin yliopistolta ja Lukelta uuden arvion maankäytön faktoista. Perustamme uusia mittausasemia ja käytämme hyväksemme satelliittidataa, jotta saamme kovan pohjan etenkin Suomen, mutta myös Euroopan tilanteen paremmaksi arvioimiseksi.
Tilanteesta viisastuneena Suomen hallitus on tilannut Ilmatieteen laitokselta, Helsingin yliopistolta ja Lukelta uuden arvion maankäytön faktoista.
Maankäytön uudet opit koskettavat Eurooppaa laajemminkin. Myös muut maat ovat samalla hyllyvällä suolla, eli emme pystykään ostamaan maankäytön ”hiilianeita” muilta mailta. Ruotsin ja Suomen eroavaisuudet maankäytön hiilitaseiden laskennassa ovat aiheuttaneet hämmennystä.
Suomessa Ilmatieteen laitoksen tiloissa toimii Euroopan kattava hiilen kiertokulun pääkonttori ICOS. Lisäksi Ilmatieteen laitoksella on vastuu Euroopan Sääsatelliittijärjestö EUMETSAT:in Ilmakemian osaamiskeskuksen johtamisesta. Maailman Ilmatieteen Järjestö WMO on käynnistänyt uuden maailmanlaajuisen hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin lähteiden ja nielujen ohjelman, minkä avulla tullaan saamaan aiempaa merkittävästi tarkempi kuva ilmastoon vaikuttavien kaasujen käyttäytymisestä. Ilmatieteen laitos on tässä eräs johtavia toimijoita maailmassa. WMO:n uusi ohjelma tarjoaa myös suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia.
Yhteiskunnan kokonaisedun nimissä poliittiset päätöksentekijät tullevat pohtimaan, mikä on mahdollista ja järkevää ilmastopolitiikkaa. Näissä huomioitaneen ilmaston lisäksi talous, huoltovarmuus ja ruokaturva. Ilmastonmuutoksen torjunta on edelleen tärkeää.
Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat





