Lukijalta: Kaikki luonnonmarjankeruu ei ole verotonta
Suomalaiset pitäisi aktivoida keräämään marjoja, kirjoittaa Tuomo Kangas. Hän kuitenkin muistuttaa, että luonnon kiertokulku pitää huolta siitä, ettei metsään jäävä marjakaan syömättömänä luontoon mätäne.
Mustikkaa poimimassa. Kuvituskuva. Kuva: Viestimedian arkistoYksityiset ahkerat mustikoiden kerääjät voivat nyt ansaita hyviä rahoja. Mediassa kerrotaan sen olevan verotonta tuloa ja viitataan Verohallinnon ohjeisiin. Siitä, milloin kerääminen katsotaan verolliseksi, on Verohallinnon linjaus olemassa.
Marjoista saatu raha on verollista silloin, kun kyseessä on niin sanottu ”tilaus”. Jos kerääjä jonkun kanssa sopii, että hän kerää hänelle vaikkapa sangollisen marjoja, muuttuu keräämisellä saatujen marjojen tulo verolliseksi. Tietysti sitten myös siihen liittyvät kulut ovat verovähennyskelpoisia. Kaikki kuitenkin olettavat sopiessaan vaikkapa naapurin kanssa, että kaikki keruusta saatavat marjatulot ovat verovapaita.
Tästä johtuen valveutuneen kerääjän kannattaa pitää varmuuden vuoksi kuluistaan kirjaa, muun muassa ajopäiväkirjaa, jos vaikkapa joku haluaisi tehdä kiusaa ja ilmoittaisi kerääjän ansioista. Työttömänkään ei kannata liikaa innostua keräämään, vaan pysyä sohvan uumenissa.
Eli kaikella tavalla yritetään estää Suomen kansalaisten aktivoituminen marjojen kaupalliseen keräämiseen.
Marjafirmat ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen jo muutaman vuosikymmenen ajan ja saavuttaneet isoja voittoja. Ihmiskauppaepäilyt ja lahjusepäilyt ovat olleet toimintaan liittyen esillä jo vuosikausia. On ollut käsittämätöntä, että tuodaan turistikerääjiä toiselta puolelta maapalloa, jolloin mustikat ovat hiilenmustia.
On lapsellista median jatkuvasti jankuttaa sitä mantraa, että marjat mätänevät metsiin. Eikö metsäkanalinnuille ja muille metsän eläimille saisi jättää marjoja? Kaikki menee lopulta kiertoon luonnossa.
Marjojen keräämisestä voitaisiin luoda houkutteleva aktiviteetti esimerkiksi nuorille, työttömille ja eläkeläisille. Tällöin valtio voisi subventoida näille kerääjille lisäeuron jokaisesta heidän keräämästään marjakilosta. Siihen riittäisi kenties jo muutama miljoona euroa. Tällä aktivoinnilla olisi laajoja hyötyjä: Osa nuorista oppisi tekemään työtä ja arvostamaan työstä saatua palkkaansa. Työttömät ja eläkeläiset saisivat verotonta lisätuloa ja fyysinen kunto paranisi.
Tuomo Kangas
Kaskinen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
