Nykyisillä sähkön hinnoilla energia on kilpailuetu Suomen metsäteollisuudelle, PTT arvioi – sahoilla vientihinnat laskevat rajusti

Sellutehtaat ovat suuria sähkön tuottajia, ja sähkön hinnan nousu tekee sellun tuotannosta entistä kannattavampaa. Arkistokuva on Metsä Groupin biotuotetehtaalta Äänekoskelta. Kuva: Pentti Vänskä

Metsäteollisuuden näkymät heikkenevät ensi vuonna talouden epävarmuuden vähentäessä kulutusta, Pellervon taloustutkimus PTT arvioi.

Korkeat energian hinnat kuitenkin parantavat Suomen metsäteollisuuden kilpailuasemaa.

Metsäteollisuus kuluttaa runsaasti sähköä, mutta samalla se tuottaa sähköä ja lämpöä tuotantoprosessiensa ohessa, PTT:n metsäekonomisti Marjo Maidell toteaa PTT:n metsäalan ennusteessa.

Metsäyhtiöt käyttävät tuottamaansa sähköä ja lämpöä itse, mutta osan ne myyvät valtakunnan sähköverkkoon ja paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Lisäksi UPM, Stora Enso ja Metsä Group omistavat osuuksia ydin- ja vesivoimaloista.

Suomessa yhtiöt ovat monia kilpailijoita edullisemmassa asemassa nykyisillä sähkön hinnoilla ja odotettavissa olevien hintapiikkien aikana.

Etenkin Keski-Euroopassa tehtaita todennäköisesti joudutaan seisottamaan tuotannon kannattamattomuuden ja energian heikon saatavuuden vuoksi.

”Energiasta onkin tullut kilpailuetu Suomen kemialliselle metsäteollisuudelle”, Maidell sanoo.

Sahoilla korkeasuhdanne väistyy, ja vientihinnat laskevat rajusti. Myös rakentamisen väheneminen laskee sahatuotteiden kysyntää, PTT arvioi.

Sahatavaraa lukuun ottamatta muiden metsäteollisuuden päätuotteiden vuotuiset vientihinnat nousevat vielä tänä vuonna voimakkaasti alkuvuoden vahvan kehityksen ansiosta, metsäekonomisti Matti Valonen toteaa.

”Ensi vuonna vientihinnat laskevat kysynnän mukana. Korkeat tuotantokustannukset kuitenkin rajoittavat pudotusta.”

Rakentamisen väheneminen iskee sahatavaraan ja vaneriin.

Sahatavaran viennin PTT ennustaa vähenevän tänä vuonna kahdeksan prosenttia.

Ensi vuonna vähennys on maltillisempaa, kun Eurooppaan tuodun venäläisen ja valkovenäläisen sahatavaran varastot tyhjenevät.

Sahatavaran vientihinta laskee ensi vuonna liki 30 prosenttia.

Myös vanerin viennin PTT ennustaa kutistuvan, kun rakentaminen vähenee ja huonekalujen, auto- ja kuljetusvälineiden sekä puupakkausten kysyntä putoaa. Hinta pysyy silti korkeana, koska venäläistä vaneria ei enää tule Euroopan markkinoille.

Paperien kysyntä heikkenee PTT:n mukaan loppuvuonna.

Suomessa paperin tuotanto ja vienti laskivat tämän vuoden alkupuoliskolla selvästi UPM:n tehtaiden työtaistelun sekä Stora Enson Veitsiluodon paperitehtaan sulkeutumisen takia.

Tuotantoseisokit Keski-Euroopassa sekä kilpailuetu energiassa kuitenkin tukevat suomalaisen paperin vientiä.

Paperien hinnat ovat olleet historiallisen korkealla. PTT:n mukaan kysynnän taittuessa hinnat lähtevät laskuun, vaikka merkittävää laskua ei energian korkean hinnan takia nähdä.

Myös kartongeissa kysyntä hiipuu.

Sellun kysyntä on yhä vahvaa, mutta lopputuotteiden kysynnän hiipuminen nakertaa myös sellun kysyntää. Lisäksi sellun tuotantoon on tulossa lisäkapasiteettia tänä ja ensi vuonna.

Sellun tuotannossa syntyvä bioenergia ja sähkön hinnan nousu tekevät sellun teosta entistä kannattavampaa, PTT:n ennusteessa todetaan.

Puun kysyntä kasvaa Suomessa PTT:n mukaan ensi vuonna, ja yksityismetsien puukauppa jatkuu vilkkaana. Tukin hinta kääntyy laskuun, mutta kuitupuun hinta jatkaa nousua.

”Vielä tänä vuonna Venäjän tuontipuun korvaamisesta ei tule ongelmaa, koska Suomen metsäteollisuuden puunkäyttö vähenee huomattavasti. Syynä ovat alkuvuoden työnseisaus UPM:n tehtailla ja aiemmat tuotantokapasiteetin leikkaukset”, sanoo PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne.

Keväällä arveltiin, että tuonti muista maista voisi korvata Venäjän tuontia. Näin ei Hornen mukaan ole käynyt, vaan tuontimäärät Baltiasta ja Ruotsista ovat laskeneet selvästi.

Tammi‒kesäkuussa puun tuonti Suomeen vähentyi 62 prosenttia.

”Baltian kuitupuulle on kysyntää muuallakin, ja sen hinta on lähtenyt rakettimaiseen nousuun. Ulkomailta ei siis ole tulossa helpotusta puun tarpeeseen, vaan katseet kääntyvät kotimaahan”, Horne sanoo.

Metsäteollisuuden investoinnit lisäävät PTT:n mukaan ensi vuonna varsinkin kuitupuun tarvetta. Suurin investointi on Kemissä käynnistyvä Metsä Groupin biotuotetehdas.

Markkinahakkuiden arvioidaan kasvavan noin kolme prosenttia 66 miljoonaan kuutiometriin. Puun käyttö jää kuitenkin vielä selvästi pienemmäksi kuin vuonna 2021.