Suojelukeinot tepsivät, mutta raha ei riitä
Vapaaehtoiseen metsiensuojeluun perustuvan Metso-ohjelman malli toimii, mutta resurssit eivät riitä, todetaan Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ja Jyväskylän yliopiston laatimassa suojeluohjelman väliarviossa.
Metsossa ympäristöministeriön tavoitteeksi on asetettu 96 000 hehtaarin suojelu vuoteen 2020 mennessä. Viime vuoden loppuun mennessä oli suojeltu 13 700 hehtaaria. Jos suojeltavan metsän hinta pysyy ennallaan, Metso-ohjelman toteuttamiseksi tarvittaisiin vuosittain 10 miljoonaa euroa nykyistä enemmän varoja.
Myös Suomen metsäkeskuksen alueyksiköiden kautta solmittaviin määräaikaisiin suojelusopimuksiin on varattu liian vähän rahaa.
Samaan aikaan kun varoja kuluu yhä enemmän sopimusten uusimiseen, määrärahat vähenevät. Arvioijat suosittelevat määräaikaisia sopimuksia luonnon kannalta arvokkaille suojelukohteille silloin, kun metsänomistaja ei halua pysyvää suojelua.
Metso-kohteiden määrä vaihtelee voimakkaasti alueittain. Vilkkaimmilla alueilla ohjelman etenemistä hidastaa hakemusruuhka. Osassa Suomea kohteita ei tarjota tarpeeksi.
Monen Metso-ammattilaisen mielestä suojeltavaksi tarjotaan luontoarvoiltaan liian vähäpätöisiä paikkoja.
Ohjelmaan kuuluvaa suojelualueiden ennallistamista ja luonnonhoitoa on tehty yksityismailla vain murto-osa tavoitteesta. Työt ovat osoittautuneet odotuksia kalliimmaksi.
Yhteistoimintahankkeet ovat onnistuneet lisäämään Metso-suojelua. Esimerkiksi kuukkelimetsien suojeluun keskittynyt, Suomen luonnonsuojeluliiton vetämä hanke tuotti yli 1 000 hehtaaria uutta suojelualuetta.
Tutkimuksissa on todettu suojelun keskittyvän liiaksi vanhan metsän suojeluun.
Kustannustehokkuus kasvaisi, jos rahaa suunnattaisiin nuorten metsien hankintaan, esimerkiksi suojelualueiden yhteydessä sijaitseviin sekä metsäpalojen ja myrskyjen jäljijltä luontaisesti uudistuneisiin metsiin. Suojelukorvausta maksetaan puuston hakkuuarvon mukaan.
Nuorta metsää on jo otettu Metso-ohjelmaan laajempien metsäkokonaisuuksien yhteydessä, kertoo Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä.
”Niinkään ei pidä ajatella, että lähdetään vaan ostamaan hehtaareja”, Kuusinen sanoo.
Pääosin jatkossakin suojellaan metsiä, joissa luontoarvot kukoistavat jo nyt eivätkä vasta vuosikymmenten päästä.
Arvioijat ehdottavat, että kohteista voitaisiin maksaa nykyistä joustavammin niiden suojelullisen arvon mukaan.
Se on vaikeaa, Kuusinen huomauttaa. Metson kokeiluvaiheessa käytiin luonnonarvokauppaa, mutta EU-sääntöjen mukaan näin ei saa tehdä.
Kuusisen mukaan väliarvio otetaan yhtenä apuvälineenä huomioon, kun Metso-ohjelmaa koskevaa valtioneuvoston periaatepäätöstä päivitetään ensi vuoden alussa.
Metso-ohjelma alkoi varsinaisesti vuonna 2008 viisivuotisen kokeiluvaiheen jälkeen.
Suojelun vaikutus ei näy vielä uhanalaisten lajien kannoissa. Vaikutusten odotetaan kasvavan esimerkiksi sitä mukaa, kun alueille karttuu lahopuuta.
Metson pinta-alatavoitteiden toteutumisen ei silti yksinään uskota pysäyttävän Suomen metsäeliölajiston köyhtymistä.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
