Katso kolarivideo: Peura paahtoi suoraan alle ‒ ”Ei siinä kerennyt kissaa sanoa”
”Peura on niin matala, että kun se syöksyy ojan pohjalta, ei sitä näe ennen kuin se on tiellä”, kuljettaja Olli-Timo Airevuo kertoo.Raumalainen Olli-Timo Airevuo ajeli torstaina iltamyöhällä kotiin töistä Olkiluodon ydinvoimalasta.
Kello oli vähän vaille 23, ilta oli valoisa. Vasemmalla puolella avautui laaja peltonäkymä. Nopeutta oli sallitut 80 kilometriä tunnissa.
”Sivusilmällä näin, että sieltä se tulee. Kerkesin sentään kääntää autoa oikealle niin, että peura osui kylkeen. Keulaan törmäyksestä olisi tullut kallis remontti.”
Nyt autosta vaurioituivat kuljettajan puoleinen etulokasuoja ja ovi. Airevuo ei täräyksessä vammoja saanut.
”Ei siinä kerennyt kissaa sanoa. Se tapahtui niin äkkiä. Peura on niin matala, että kun se syöksyy ojan pohjalta, ei sitä näe ennen kuin se on tiellä.”
Airevuon mukaan peuroilla on tapana syöksyä. ”Kaverit puhuukin itsemurhakandidaattipeuroista.”
Ilmeisesti peurakin selvisi onnettomuudesta säikähdyksellä, sillä se hävisi paikalta tietymättömiin. Airevuo tarkisteli vielä ympäristöä, mutta sitä ei näkynyt.
Sivusilmällä näin, että sieltä se tulee.
Hinausautonkuljettajanakin työskentelevä Airevuo on tottunut näkemään peurojen kolaroimia autoja.
”Peurakolareissa tulee monesti pahempaa jälkeä autolle kuin hirvikolareissa. Hirven ruho menee usein auton yli, mutta peura osuu keulaan tai kylkeen. Hirvi on myös peuraa helpompi havaita.”
Nyt sattunut peurakolari oli Airevuolle ensimmäinen omalla autolla. Työautolla hän on joutunut samaan tilanteeseen kerran aiemmin.
”Hirveä tuuri on ollut. Olen asunut Satakunnassa vuodesta 1996, ja täällä peuroja riittää.”
”Minun autostani ei irronnut kolarissa mitään, mutta samassa kohtaa pientareella oli auton muoviosia. Ei siis ollut ensimmäinen peurakolari siinä paikassa.”
Peuravaroitusmerkkiä alueella ei kuitenkaan vielä ollut.
Suurin osa riistaonnettomuuksista tapahtui Tilastokeskuksen tiedotteen mukaan viime vuonna valkohäntäpeurojen ja ajoneuvojen törmäyksissä. Valkohäntäpeurojen kanssa tapahtui noin puolet kaikista riistaonnettomuuksista, 6 607 onnettomuutta.
Toiseksi eniten kolaroitiin metsäkauriiden kanssa, 5 537 kertaa. Hirvikolareita tapahtui vuonna 2021 yhteensä 1 680. Metsäpeura-, villisika- ja kuusipeurakolareita tapahtui yhteensä 129 kappaletta.
Syksyn kuukausien lisäksi onnettomuuksia tapahtui paljon touko‒kesäkuussa. Suurin osa riistaonnettomuuksista tapahtui vuonna 2021 Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Näissä kahdessa maakunnassa tapahtui lähes puolet kaikista riistaonnettomuuksista.
Myös Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä tapahtui paljon onnettomuuksia, lähes kolmannes koko maan riistaonnettomuuksista.
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat



