Metsäenergian käyttö laskussa
Lauhat talvet sekä halpa öljy ja kivihiili ovat kääntäneet metsäenergian käytön laskuun. Se on ajanut yrittäjät ahdinkoon ja haittaa myös metsänhoitoyhdistysten toimintaa.
Metsäenergian käytön lisäys kuuluu hallituksen biotalouspakettiin. Tavoitteeksi on asetettu 13,5 miljoonan kuution vuosikäyttö. Sen saavuttaminen edellyttäisi metsäenergian käytön tuntuvaa vuosikasvua.
Kasvun sijaan metsäenergian käyttö on vähentynyt jo toista vuotta. Tänä vuonna metsäenergian tarve vähenee 6 prosentilla.
”Tilanne on vaikea etenkin yrittäjille. Tulossa olevat haketuen rajaukset eivät asiaa paranna”, toteaa elinkeinopäällikkö Marko Mäki-Hakola MTK:sta.
Metsäenergia-alan yrittäjät purkivat huoliaan maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) ja työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehnille (kesk.) viime viikon lopulla. He vaativat hallitukselta nopeita toimia romahduksen estämiseksi.
Fixteri Oy:n toimitusjohtajan Minna Lappalaisen mukaan metsähakkeen kysynnän romahtaminen on vienyt satoja työpaikkoja alalta.
”Tähänastiset toimenpiteet ovat vääränsuuntaisia tai riittämättömiä. Nyt tarvitaan hätätoimenpiteitä kuoliniskun välttämiseksi. Tällaisia olisivat esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden lisäverotus tai valmisteveron palautuksista luopuminen suunniteltua nopeammin.”
Mäki-Hakola jakaa Lappalaisen huolen. Pahimmassa raossa ovat metsäenergian käytön kasvun varaan investoineet yrittäjät, mutta tilanne kaivertaa myös metsänhoitoyhdistyksiä.
”Onneksi metsänhoitoyhdistysten toiminta on monipuolista. Metsäenergian osalta yhdistyksillä on vakaita sopimuksia sekä kunnallisten että suurten voimaloiden kanssa.”
”Suurimmat ongelmat on niillä yhdistyksillä, jotka luottivat siihen, että metsähakkeen käyttö kasvaa puolella miljoonalla kuutiolla vuodessa.”
Metsäenergian käytössä on suuria maakunnallisia eroja. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa metsähakkeen käyttö on edelleen kasvussa. Lounametsän metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Tasanen kertoo, että yhdistys aloittelee jo tulevien laitosten puunhankintaa.
Sen sijaan esimerkiksi Keski-Suomessa on otettu takapakkia.
Myös Mäki-Hakola toivoo hallitukselta metsähakkeen käyttöä ja investointeja edistäviä veroratkaisuja. Yrittäjien mukaan tuontienergiaa olisi mahdollista korvata ja saada nopeasti aikaan laitevientiä, jos kotimarkkinat saadaan kuntoon.
”Kotimaisen bioenergiaketjun osaajat on laitettu huonompaan asemaan kuin aurinko- ja lämpöyrittäjät”, summaa murskainlaitteita valmistavan Saalasti Oy:n toimitusjohtaja Timo Saalasti.
Ministerit toivoivat, että metsähakkeen tuki saadaan voimaan maaliskuuhun mennessä. Yrittäjät kuitenkin epäilivät, että hakkeen tukeminen ei riitä.
”Tarvittaisiin nopeampia toimenpiteitä, jotta konkurssit vältetään. Kysynnän romahtaminen on ollut todella radikaali. Hakkeella ei ole enää kysyntää sähkömarkkinoilla, ja vuodenvaihteen turpeen verohelpotus vetää hakkeen lämpömyynninkin tiukille”, Lappalainen sanoi.
”Tilannetta vaikeuttaa hakkeen tuonti Venäjältä. Yritykset seisovat huhtikuusta marraskuuhun”, valotti koneyrittäjä Tommi Lahti LHM Hakkurit Oy:stä.
Puun tuonti harmittaa myös Mäki-Hakolaa. Hakkeen lisäksi rajan yli tulee kuitupuuta, jota metsänomistajat eivät saa kotimaassa kaupaksi.
Jarmo Palokallio
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
