Baijerilainen metsänomistaja sättii EU:n energiapuulinjauksia: Tärkeää raaka-ainetta hyljeksitään, koska Bryssel kuuntelee vain ympäristöväkeä

Angelika Morgenrothin 12 hehtaarin metsätilan jalokiviä ovat järeät tammet. Kuva: Tapio Nurminen

Angelika ja Volker Morgenrothin kahdentoista hehtaarin metsätilalla Pohjois-Baijerissa metsätalouden rakennemuutos on jo hyvässä vauhdissa. Kuuset väistyvät. Tilalle tulee lehtipuuvaltaista sekametsää, joka selviää paremmin, kun ilmasto lämpenee ja kuivuus on jokakesäinen riesa.

Morgenrothien tila on kohtuullisen suuri. Keskimäärin Pohjois-Baijerissa yksityisellä omistajalla on 1–5 hehtaaria metsää.

”Ennen havupuut, kuusi ennen muuta, toivat metsänomistajille täällä suurimman osan tuloista”, Bambergin piirikunnan metsäomistajien etujärjestöä johtava Angelika Morgenroth sanoo.

Angelika ja Volker Morgenrothin mukaan muutaman vuoden sisällä kuusitukin tarjonta vähenee Saksassa merkittävästi. Kuva: Tapio Nurminen

Vuodesta 2018 lähtien kesät ovat olleet erityisesti Keski-Saksassa poikkeuksellisen kuivia. Kirjapainaja on tehnyt ennennäkemätöntä tuhoa. Sekä valtion metsissä että yksityisissä kuusimetsissä on viimeiset viisi vuotta jouduttu keskittymään ennen muuta siihen, etteivät kirjanpainajatuhot leviä. Muuta metsänhoitoa on pakon edessä laiminlyöty.

Angelika Morgenrothin mukaan kuusivaltaisiin metsiin ei Keski-Saksassa enää ole paluuta ja muutenkin Saksan metsien rakenne on muuttumassa. Havupuun tarjonta romahtaa lähivuosina.

Ennuste on synkkä ja se voi muuttaa merkittävästi koko Euroopan metsätaloutta, kun vielä samaan aikaan puun tuonti Venäjältä on pysähtynyt eikä sen varaan voida laskea pitkään aikaan. Baijerin valtionmetsien vastaavat metsänhoitajat vahvistavat Morgenrothin ennusteen. Kuusen osuus Keski-Saksan metsissä on putoamassa 70 prosentista 20–30 prosenttiin.

”Me teemme nyt hartiavoimin työtä sen eteen, että tänne tyypillisen tammen lisäksi löytyy uusia markkinoita kirsikkapuulle, etelänpihjalalle ja erilaisille vaahteralajeille”, Morgenroth luettelee.

Saksan metsissä on meneillään voimakas rakennemuutos havumonokulttuurista lehtipuuvaltaisiin sekametsiin. Metsänomistaja Angelika Morgenrothin tutkii nuorta pihtakuusta omassa tammivaltaisessa metsässään. Kuva: Tapio Nurminen

Tällä hetkellä markkinoiden kuumin tuote Saksassa on kuitenkin energiapuu eri muodoissa. Talvi lähestyy. Sekä kaasun että sähkön hinta on noussut pilviin, koska Ukrainaan hyökännyt Venäjä on vääntänyt kaasuhanoja kiinni.

Morgenrothin mukaan loppukesästä polttopuukuutiosta maksettiin 70–80 euroa kuutiolta. Nyt huidellaan monin paikoin jo yli sadassa eurossa. Pellettien hinta on vuodessa noussut yli 300 prosenttia. 800 euron tonnihintaa rikotaan yhä useammin.

”Me teemme haketta itse ja myymme harvennuksista tulevaa korkeintaan 12 sentin vahvuista puuta polttopuuksi”, Morgenroth sanoo.

Suomalaisten metsänomistajien ja energia-alan edustajien tapaan myös hän ihmettelee EU:n linjauksia puubiomassan käytöstä energialähteenä. Primäärisen biomassan eli käytännössä kaiken kaadetun tai muulla tavalla korjatun ja siirretyn raakapuun osuutta uusiutuvan energian tavoitteesta halutaan vähentää. Juuri primäärinen puubiomassa on merkittävä tulonlähde Pohjois-Baijerin metsänomistajille.

”Kaikki mahdolliset ympäristölobbaajat saavat kyllä Brysselissä äänensä kuuluviin, mutta me emme. Saksalle puubiomassa on ainoa oma energiatuotannon raaka-aine. Miksi meidän pitäisi antaa tämän raaka-aineen mädäntyä metsässä”, Morgenroth sättii tutkiessaan tammivaltaiseen sekametsään nousevia nuoria pihtakuusia.

Tammet ovat Morgenrothin kahdentoista hehtaarin tilan ”jalokiviä” energiapuun ohella.

”Paksun tammitukin kuutiohinta voi nousta jopa tuhanteen euroon. B-laadusta saa 350–400 euroa kuutiolta. Tällä hetkellä täällä Pohjois-Baijerissa sahoilla on pulaa laadukkaasta lehtipuusta”, Morgenroth sanoo taputellessaan mahtavan tammen runkoa.