EU:n vihreän siirtymän vastustus kasvaa jäsenmaissa ‒ Saksassa koko ilmastonsuojelulaki on vaakalaudalla

Kiista lämmitysjärjestelmien uusimisesta on sulattanut Saksan vihreän talous- ja ilmastonsuojeluministeri Robert Habeckin ja hänen puolueensa kannatusta. Kuva: Frank Hoermann

Saksan hallituksen vihreä superministeri, ilmastonsuojelusta ja taloudesta vastaava Robert Habeck on ajamassa päin seinää hallituskauden ehkä tärkeimpien lakiesitystensä kanssa.

Kolmen puolueen hallitus on riidellyt maaliskuusta lähtien laista, jolla piti luopua pikavauhtia fossiilisista polttoaineista kiinteistöjen lämmittämisessä.

Alkuperäisen esityksen mukaan vuodesta 2024 lähtien kaikkien uusien lämmitysjärjestelmien piti toimia 65-prosenttisesti uusiutuvalla energialla. Käytännössä se tarkoittaa öljy- ja kaasulämmitysten täyskieltoa ja siirtymistä pääsääntöisesti uusiutuvalla sähköllä toimiviin ilmalämpöpumppuihin ja uusiutuvilla toimivaan kaukolämpöön.

Yksi kiistellyimmistä kysymyksistä on ollut se, luetaanko puupelletit uusiutuviksi lämmön lähteiksi.

Korkeista kustannuksista ja tiukasta aikataulusta suivaantuneiden kotitalouksien ankaran vastustuksen vuoksi lakiesitykseen ollaan nyt tekemässä merkittäviä joustoja. Die Zeit -viikkolehden teettämän kyselyn mukaan 70 prosenttia saksalaisista torjuu lakiesityksen.

Hallituksessa muutoksia on ajanut ennen muuta liberaalipuolue FDP. Vihreille vääjäämättömät joustot ovat katkera tappio.

Lakisesitys on rokottanut sosiaalidemokraatteja edustavan liittokansleri Olaf Scholzin johtaman hallituksen ja erityisesti vihreiden kannatusta. Oikeistopopulistinen AfD on mittauksissa noussut 16 prosentin kannatuksellaan vihreiden ohi.

Vielä työn alla olevan kompromissin mukaan fossiilisista uusiutuviin lämmön lähteisiin siirtymisen aikataulua väljennetään. Määräykset koskisivat ensi vuoden alusta lähtien vain uusia rakennuksia.

Hyväksyttäviin lämmitysjärjestelmiin on myös tulossa lisää pelivaraa ja poikkeuksia myönnetään kiinteistöjen omistajille matalemmalla kynnyksellä.

Talousministeri on antanut epäsuorasti ymmärtää, että puupellettien ja puun polttaminen sallitaan sittenkin. Käytännössä puubiomassa luetaan näin lämmittämisessä uusiutuvaksi energialähteeksi. Tätä muutosta pidetään merkittävänä myös tulevien EU-ratkaisujen kannalta.

Regensburgilainen energia-asiantuntija Michael Sterner on arvostellut hallituksen esitystä nimenomaan pellettilinjauksen vuoksi.

”Ihmisiä on vaikea vaatia luopumaan öljystä, jos samaan aikaan kotimaisen puun käyttö polttoaineena kielletään”, Sterner muistuttaa Süddeutsche Zeitungissa.

Saksan hallitus lupaa myös tukea lämmitysjärjestelmiään vaihtavia kotitalouksia ja kiinteistöjen omistajia entistä avokätisemmin.

Ympäristö- ja ilmastoasiantuntijat varoittavat, että Saksan tavoite olla hiilineuteraali vuoteen 2045 mennessä on vaakalaudalla, jos lakia lämmitysjärjestelmien uusimisesta vesitetään liikaa.

Lailla oli tarkoitus leikata rakennusten vuotuisia hiilidioksidipäästöjä nykyisestä 112 miljoonasta tonnista 67 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä.

Kolme neljästä Saksan asuinrakennuksesta lämmitetään lämmitetään fossiilisilla polttoaineilla. Noin neljä kymmenestä lämpökattilasta on yli 20 vuotta vanhoja.

Lain oli tarkoitus koskea toteutuessaan ensi vuonna neljää miljoonaa öljyllä tai kaasulla toimivaa lämmitysjärjestelmää, jotka saavuttavat vaihtamista edellyttävän 30 vuoden käyttöiän. Myös tähän pykälään tulee joustoja eli fossiilisilla lämmittäminen jatkuu kaavailtua pidempään.

Lämmitysjärjestelmiä koskeva hallituksen sisäinen kiista on levinnyt koko ilmastonsuojelulakiin. Sen ytimenä on Saksan oma päästökauppa, jonka pitäisi koskea liikennettä ja rakennuksia vuodesta 2027 alkaen.

Liberaalipuolue FDP aikaistaisi kansallisen päästökaupan aloittamisen vuoteen 2024, helpottaisi lämmitysjärjestelmien uudistamista ja antaisi markkinoiden hoitaa korkeiden päästöhintojen avulla vihreän siirtymän uusituviin energialähteisiin.