Hirvinuorukaiset taas riski liikenteessä – kolaritapauksessa paikan merkitseminen on tärkeä toimi

Nuoret hirvet saattavat harhautua taajamiin tai vilkkaille teille tähän aikaan vuodesta. Kuvituskuva. Kuva: Veikko Siponkoski

Keväällä nuoret hirvieläimet lähtevät etsimään omia elinalueitaan. Kokemattomuus voi tuoda niitä taajamiin ja vilkasliikenteisille teille, mikä lisää vaaratilanteita liikenteessä.

Hirvieläinonnettomuuksissa ja taajamiin eksyneiden eläinten tilanteissa apuun tulevat poliisin virka-apuna toimivat suurriistavirka-avun (SRVA) vapaaehtoiset. Vapaaehtoiset metsästäjät jäljittävät hirvieläinkolareissa loukkaantuneita eläimiä ja auttavat ohjaamaan taajamiin eksyneitä eläimiä takaisin turvallisemmille alueille.

”Lähdemme jäljittämään kolariin joutunutta eläintä koiran kanssa. Tavoitteena on selvittää eläimen kunto mahdollisimman nopeasti, jotta se ei joudu kärsimään turhaan”, kertoo SRVA-toimija Jarkko Nyström Somerolta.

Someron riistanhoitoyhdistyksen alueella hoidettiin vuonna 2025 yhteensä 107 hirvieläinkolaria. Tehtävät painottuvat syksyyn, mutta tapauksia sattuu ympäri vuoden. Yleisimpiä ovat valkohäntäpeurakolarit, mutta myös auton tönäisemää ilvestä on jäljitetty. Ilveksen todettiin selvinneen kolarista ilman suurempia vammoja.

Jos eläin on pahoin loukkaantunut, se joudutaan lopettamaan eläinsuojelullisista syistä.

Nyström muistuttaa, että kolaripaikka on hyvä merkitä kolarin jälkeen.

”Jos kolaripaikkaa ei ole merkitty, eläintä voidaan joutua etsimään pitkään. Siksi on tärkeää merkitä paikka selvästi esimerkiksi muovipussilla siihen kohtaan, josta eläin poistui tieltä”, Nyström sanoo.

Riistakeskus kertoo tiedotteessa, että SRVA-toiminta on laajaa vapaaehtoistyötä: vuonna 2025 SRVA-tehtäviä hoidettiin valtakunnallisesti lähes 15 000 ja niihin käytettiin yhteensä noin 49 000 työtuntia.