Arvonlisäverot kokonaan palautuksena

Alv-velvollinen metsänomistaja saa palautuksena arvonlisäverot, jotka hän on kalenterivuoden aikana maksanut tuotteita ja palveluja ostaessaan ja joita hän ei ole pystynyt vähentämään omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan.

Metsänomistaja toimii arvonlisäverotuksessa eräänlaisena veronkantajana. Puun ostaja lisää arvonlisäveron verottoman hinnan päälle ja tilittää metsänomistajalle puukauppamaksujen yhteydessä. Metsänomistaja vähentää saamistaan arvonlisäveroista omien tuotantopanostensa arvonlisäverot ja tilittää positiivisen erotuksen valtiolle.

Arvonlisäverolaskelma on syytä tehdä, vaikka kalenterivuonna ei olisi ollut arvonlisäverollisia myyntejä. Kun tuotteiden ja palvelujen yhteydessä maksetut arvonlisäverot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella, metsänomistaja saa arvonlisäverot veronpalautuksena seuraavana kesänä.

Verottaja postittaa kaikille metsänomistajille kausiveroilmoituksen täyttöohjeineen sekä arvonlisäveron tilittämiseen liittyvät ohjeet. Arvonlisäverovelvolliset palauttavat ilmoituksen, vaikka se jäisi tyhjäksi. Ei-arvonlisäverovelvolliset eivät palauta saamaansa kausiveroilmoitusta.

Alv-velvollisuus kannattaa selvittää, jos vähänkin epäilet, että sinun pitäisi (myynnit yli 8 500 euroa) tai kannattaisi olla alv-velvollinen.

Alv-velvollisuus vaikuttaa paitsi arvonlisäverotukseen myös tuloverotuksen menoerien käsittelyyn.

Puukaupat ovat arvonlisäverollisia silloin, kun metsänomistaja on merkitty arvonlisäverovelvolliseksi ennen puutavaran luovutusta. Luovutusajankohta on käytännössä yleensä se päivä, jolle mittaustodistus on päivätty.

Vuoden myynteihin luetaan kaikki ne maksusuoritukset (tuotteiden ja palvelujen myyntihinnat), jotka metsänomistaja on saanut kalenterivuoden aikana.

Koneiden ja muun käyttöomaisuuden, kuten kiinteistöjen, myyntihintoja ei lasketa mukaan liikevaihtoon.

Metsätalouden myyntitulojen lisäksi 8 500 euron rajaa arvioitaessa otetaan huomioon muut myyntitulot arvonlisäverottomin hinnoin (koneurakointi, maatalous, puutarhatalous, kalastus ja niin edelleen) sekä pellon vuokratulot ja arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoiseen toimintaan vuokratusta rakennuksesta saadut vuokratulot.

Arvonlisäverovelvollisen metsänomistajan on maksettava arvonlisävero puutavarasta, jonka hän ottaa yksityistalouden rakennuspuuksi tai polttopuuksi.

Arvonlisäverotuksessa puutavaran hintana käytetään puun kasvattamisen välittömiä ja välillisiä kustannuksia ilman oman työn arvoa, ei siis kantoraha-arvoa kuten puun myyntituloverotuksessa. Puutavaran arvoina voidaan käyttää seuraavia arvoja:

- rakennuspuu 5 euroa/

kuutiometri

- tarvepuu 6 euroa/

kuutiometri

- polttopuu 10 euroa/

kuutiometri

- hake 7 euroa/

kuutiometri

Luonnolliset henkilöt, puolisot, jakamattomat kuolinpesät ja verotusyhtymät saavat ottaa metsätalouden, maatalouden, puutarhatalouden ja muun alkutuotannon myyntiin valmistettuja tuotteita omaan käyttöön alv-vapaasti yhteensä 850 euron arvosta vuodessa.

Oman käytön arvonlisävero tilitetään vain 850 euron rajan ylimenevältä osalta.

Arvonlisäverovelvolliseksi on mahdollista päästä myös silloin, kun kalenterivuoden myynnit jäävät enintään 8 500 euroon. Tällöin ei puhuta ilmoittautumisesta vaan vapaaehtoisesta hakeutumisesta.

Hakeutuja merkitään alv-velvolliseksi hakeutumispäivästä alkaen eikä vuoden alusta kuten ilmoittautuja. Hän ei saa vähennyksiä hyväkseen ennen hakeutumista tehdyistä ostoista.

Metsänomistajalle arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen on pääsääntöisesti edullista. Arvonlisäverovelvollisena hän saa takaisin kaikki metsätalouden menoihin sisältyneet arvonlisäverot. Siten ne tulevat vähennetyiksi sataprosenttisesti.

Alv-velvollisuus on etu esimerkiksi raivaussahaa hankittaessa.

Hankinnan nettomeno lasketaan siten, että hankintahinnasta vähennetään ensin arvonlisävero ja jäljelle jäävästä verottomasta summasta 28 prosenttia metsätalouden menona.

Ei-arvonlisäverovelvolliset vähentävät arvonlisäverot metsätalouden menoina. Heille vähennys on pääomatulojen veroprosentin suuruinen eli 28 prosenttia.

MT

Avaa artikkelin PDF