Kuva: Lari Lievonen
Metsähallituksen suosituin retkeilyalue sijaitsee itärajan tuntumassa ‒ koskikalastus ja kirjolohi-istukkaiden narraus vetää väkeä
Ruunaan vesistön kalastoon kuuluvat myös muun muassa hauki, ahven, harjus, taimen, siika ja kuha.
Kuva: Lari LievonenSuuri yleisö tuntee Ruunaan retkeilyalueen koskien kuohuista. Koskialuetta on 16 kilometrin ja seitsemän kosken verran Lieksanjoessa, joka virtaa alueen läpi. Kuohut ja koskea laskeva puuvene ovat kuvattuna myös retkeilyalueen tunnuksessa.
Vaikka koskenlasku on suosittu aktiviteetti, alueen vetovoimaisin aktiviteetti on kalastus, sanoo Ruunaan retkeilykeskuksen yrittäjä Jari Ihalainen.
Koskikalastus ja kirjolohi-istukkaiden narraus vapavehkeillä on monille kalastusmuotojen ykkönen Ruunaalla.
Vesistön kalastoon kuuluvat myös muun muassa hauki, ahven, harjus, taimen, siika ja kuha.
Metsähallituksen vapakalastusalueen lupaehdot ovat viime vuosina tiukentuneet. Kalastuksessa tulee aina käyttää väkäsettömiä koukkuja ja koukkujen määrää on rajoitettu kolmeen.
Tavoitteena on suojella erityisesti järvilohien ja -taimenten poikasia sekä rasvaevällisiä järvitaimenia ja -lohia, jotka on vapautettava.
Rasvaeväleikattu taimen on rauhoitettu 1.9.–30.11. ja sen alamitta nousi 50 senttimetriin. Aiemmin sen vapauttamista vain suositeltiin.
Rasvaevällinen järvitaimen ja -lohi ovat edelleen kokonaan rauhoitettuja ympäri vuoden.
Ihalainen sanoo, että kaikkia uudet ehdot eivät ole miellyttäneet. Mutta hänestä on hyvä, että kalastuksen sääntelyssä eletään nykyaikaa.
”Asiakaskunta on alkanut nuorentua. Toivoisin, että täällä kävisi yhä enemmän lapsia ja nuoria.”
Retkeilykeskuksen rakennuskannan omistaa Metsähallitus ja Ihalainen on vuokralainen. Yrittäjäksi hän ryhtyi vuonna 2018, kun edellinen pitkäaikainen yrittäjä Markku Lappalainen lopetti. Ihalainen ehti olla mukana yrityksen toiminnassa vuodesta 2012.
”Ei päätöstä yrittäjäksi ryhtymisestä tehty retkeilyalueen kävijämäärien kehittymisen tai alueen kehittämissuunnitelmien perusteella. Kyllä tätä tehdään rakkaudesta lajiin.”
Ruunaassa nähdään paljon potentiaalia ja alueelle on laadittu vuosien saatossa monia kehittämissuunnitelmia. Potentiaalia eittämättä on, sillä alue on Metsähallituksen retkeilyalueista käyntimäärillä mitattuna suosituin. Viime vuonna käyntejä kertyi 83 700.
On hyvä, että kalastuksen sääntelyssä eletään nykyaikaa.
Yhdessä vuoteen 2030 tähtäävässä suunnitelmassa kävijämäärätavoitteeksi on asetettu 180 000 henkeä. Tämän tavoitteen saavuttamisen suurimpana esteenä on nähty ja nähdään riittämättömät sekä vanhentuneet majoituspalvelut.
Tilanteeseen yritetään saada muutosta aikaan kaavoituksella. Lieksan kaupunki laatii ranta-asemakaavan yli 140 hehtaarin alalle Metsähallituksen aloitteesta.
Ranta-asemakaavan tavoitteena on saada alueelle vain yrityskäyttöön soveltuvaa matkailupalvelurakentamista, ei omarantaisia yksityiseen käyttöön tarkoitettuja lomarakennuspaikkoja.
Retkeilykeskus sijoittuu lähelle Neitikoskea. Sen alueelle on tarkoitus kaavoittaa tilaa hotellille.
Ihalainen toivottaa hotellin lämpimästi tervetulleeksi.
”Onhan tämä ainutlaatuinen paikka, ei missään muualla Euroopassa pääse esimerkiksi laskemaan puuveneellä koskia ja Neitikosken stoppari on todella suosittu freestylemelojien keskuudessa. Mutta millä hotelliin riittää asiakkaita ympärivuotisesti?”, hän pohtii.
”Minulle täällä on talvella aivan kaikki aktiviteetit mitä tarvitsen, ja kaltaisiani on muitakin. Mutta asiakasryhmänä tällainen porukka voi olla riittämätön.”
Ruunaalla Neitikoski on esteetön kalastuskohde, sillä kosken partaalle asti pääsee noin 650 metriä pitkää lankkupolkua pitkin. Kuva: Lari LievonenRetkeilykeskuksen kausi alkaa tyypillisesti toukokuun alussa ja päättyy lokakuun lopussa. Mökit ovat myyty täyteen juhannuksesta elokuulle.
”Yritystoiminnan ja kannattavuuden kannalta olennaisin osa on Kattilakoski. Se on yksityiskäyttöön vuokrattavissa oleva koski. Siellä majoitutaan savottakämpässä ja me myymme ruoka- ja opaspalvelut.”
Mutta millä hotelliin riittää asiakkaita ympärivuotisesti?”
Vaikka Metsähallitus hallinnoi aluetta ja rakennuskantaa, on Ihalainen päässyt toteuttamaan myös yhden oman ison ideansa.
Hän avasi vuonna 2020 Miikkulanlampi-nimisen kalastuskohteen noin kilometrin päähän retkeilykeskuksesta.
Lampi on kirjolohikohde, vajaan kilometrin mittainen, parisataa metriä leveä ja syvimmillään runsaat kahdeksan metriä.
”Ideana on tarjota ympärivuotisesti kalastuselämyksiä. Lupia myydään retkeilykeskuksen verkkokaupassa sekä tiskiltä. Erityisesti toivon lapsien ja nuorten löytävän tämän kohteen.”
Lue lisää:
Kalastus- ja metsästyslupien myynnillä mitattuna Ruunaa on valtion retkeilyalueista Suomen suosituin
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
