Suomi nousee halvallapuulla, työllä ja energialla
Björn Walhroos kaipaa metsäverotukseen kannustinta hyvään metsänhoitoon ja puukauppaan. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto”Tulevaisuuden näkymät ovat masentavia. Hyvät uutiset ovat harvassa, etenkin metsäteollisuudesta”, totesi Björn Wahlroos eilen Metsäpäivien avauksessa Helsingissä.
Wahlroosin mukaan peliä ei ole silti vielä menetetty.
Ensimmäinen tekijä uuteen nousuun on tosiasioiden tunnustamisessa, mihin presidentti Paasikivi jo aikoinaan meitä patisteli.
Metsäteollisuuden ongelmat lähtevät siitä, että tuotteiden kysyntä kasvaa maapallon väärällä puolella. Euroopasta on tullut taantuva sisämarkkina.
”Paperiteknologia on sekin ongelma. Paperin sekaan voi sotkea kaikkea roinaa ja entistä lyhempää kuitua. Siksi meidän pitää kilpailla kymmenessä vuodessa hakkuukypsäksi varttuvia eukametsiköitä vastaan.”
”Nämä ovat yksinkertaisia asioita, joihin sopeutumisen kanssa metsäteollisuus nyt kamppailee.”
Wahlroosin mukaan ikävää tilanteessa on, että paperikoneen on oltava lähellä loppukuluttajaa. Suomi ei ole siksi hyvä paikka rakentaa uutta kapasiteettia.
Metsäteollisuuden kriisiä syventää pitkä lista väärin hoidetuista asioista. Esimerkiksi työvoimakustannukset ovat karanneet käsistä.
”Työn hintaa on pakko laskea ja eläkeikää nostaa. Muuten meille ei jää eläkkeiden maksajia.”
”Energiaa on verotettu tiukasti. Siinä ei ole otettu huomioon, että Suomella on viherkeuhkot.”
Myös rikkidirektiivin kustannukset siirtävät tuotantoa Suomesta Keski-Eurooppaan.
”Nyt tänne pystytetään tukirahoilla tappiollisia mastoja, joita kaikki vastustavat ja joille tarvitaan varaenergiaa. Tämä on päätöntä puuhaa maassa, jossa ei tuule silloin kun energiaa tarvitaan.”
Metsätalouden suuriin virheisiin kuuluu metsäverotuksen muuttaminen passiiviseksi. Nyt metsät voi jättää mätänemään.
”Pinta-alaveroa parempaa systeemiä ei ole. Se palkitsee metsän hyvästä hoidosta ja kannustaa puukauppaan. Tässä asiassa meidän pitää ottaa pari askelta taaksepäin.”
Sen lisäksi Wahlroos ehdottaa pienten metsätilojen kaupalle parin vuoden vapautusta varainsiirtoverosta. Sillä korjattaisiin metsätilojen rakennetta suurempaan suuntaan.
Oma lukunsa on metsänomistajien puusta haluama hinta. Senkin on oltava sellainen, että Suomi pysyy metsäteollisuuden osalta kiinnostavana.
”Omistan itse 1 600 hehtaaria metsää. Minua huolestuttaa, että näillä hinnoilla metsäteollisuus ei investoi Suomeen eivätkä edes nykyiset linjat säily.”
Wahlroosin mukaan Suomella ei ole varaa jättää metsiä hyödyntämättä. Siltä osin monet kipeät ratkaisut ovat myöhässä, mutta peliä ei silti ole menetetty.
Takavuosina yhteiskuntaa rakennettiin teknologiayritysten ehdoilla. Metsäteollisuus ei saanut viestiään läpi.
Nyt sitä on pakko kuunnella, sillä videopelit eivät työllistä riittävästi.
”Metsäteollisuutta pitää helliä. Se jalostaa merkittävintä luonnonvaraamme. Sen raaka-ainepohja ei vuoda altaisiin.”
Wahlroos ei allekirjoita väitettä siitä, ettei metsäteollisuus olisi panostanut riittävästi tutkimukseen. Rahojen kohdentamista voi silti miettiä.
”Ratkaisun avaimet on kemiallisessa metsäteollisuudessa. Mekaanisen puunjalostuksen hyvätkin innovaatiot jäävät paperitehtaiden tulovirran rinnalla pieniksi.”
”Hyvä uutinen on se, että kuidusta on maailmalla pulaa, eikä eukalyptukselle sopivaa maata ole määrättömästi tarjolla. Meillä kuitua riittää metsissä, kun se vaan saadaan järkevällä hinnalla käyttöön.”
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
