Nykymenolla metsien hiilinielu notkahtaa vain hetkellisesti – vuodesta 2035 kokonaisnielu kasvaa vaikka hakkuita lisättäisiin, jos maatalouden päästöt vähenevät

Suomen ympäristökeskuksen tutkija arvioi, että metsäenergian hakkuiden hyväksyttävyys saattaa heiketä tulevaisuudessa. Kuva: Päivi Karjalainen

Kuva: Jukka Pasonen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomen metsien hiilinielu notkahtaa hieman vuonna 2035 nykyisiä hakkuutavoitteita eniten vastaavassa skenaariossa noin 27 miljoonaan tonniin. Jos puutuotteet lasketaan mukaan, yltää metsäpuolen hiilinielu 30 miljoonaan tonniin.

Metsien hiilinielu riittäisi toteuttamaan osaltaan hallituksen tavoitteen Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035.

Laskennallisesti maankäyttösektorin (lulucf) hiilinielua pienentävät kuitenkin maatalouden päästöt, joista suuri osa aiheutuu turvepeltojen päästöistä. Ne ja rakentamisen maankäyttö huomioiden Suomen hiilinielu on vuonna 2035 alle 18 miljoonaa tonnia, mikä ei riitä hallituksen tavoitteisiin.

Nykyisillä hakkuumäärillä vuonna 2050 hiilen kokonaisnielu olisi jo hallituksen ilmastotavoitteisiin nähden riittävä, noin 26 miljoonaa tonnia.

Oletuksena perusskenaariossa on, että vuosina 2030 ja 2050 hakataan noin 80 miljoonaa kuutiota puuta. Vaikka hakkuita lisättäisiin siitä, nielut lähtevät kasvuun vuodesta 2035 edellyttäen, että maatalouden päästöt vähenevät.

Hiilinielujen arvioinnin vaikeudesta kertoo jotain laaja haarukka. Luken laskelmien mukaan Suomen hiilinielu tulee olemaan vuonna 2050 eri skenaarioissa jotain 16–40 miljoonan hiilidioksiditonnin väliltä. Nielun koko riippuu erityisesti hakkuumääristä. Hiilinielu painuu sitä pienemmäksi, mitä enemmän puustoa hakataan.

Tuloksia esitteli Luken erikoistutkija Tarja Tuomainen perjantaina Helsingissä.

Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä ja Lukelta arvion vaihtoehdoista, joilla Suomi nollaa kasvihuonekaasupäästönsä vuoteen 2035 mennessä. Arviot ulottuivat kuitenkin vuoteen 2050 asti.

Ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta arvioi hakkuiden lisäämisen ympäristövaikutuksia. Riskinä on, että hakkuiden lisääminen heikentää hiilinielun lisäksi monimuotoisuutta ja lisää ravinnepäästöjä vesistöihin.

Pienimpien hakkuiden skenaariossa nimeltä Jatkuva kasvatus lisättäisiin peltojen metsitystä. Soimakallion mukaan se saattaisi heikentää maatalousluonnon monimuotoisuutta.

Soimakallio totesi, että hiilinielu voi jäädä jopa arvioitua pienemmäksi, jos hakkuut lisääntyvät tai puuston kasvu heikkenee odotettua enemmän tai, jos hakkuut painottuvatkin tulevaisuudessa jostain syystä vain tietynlaiseen puustoon.

Soimakallion mukaan voi hyvin olla, ettei esimerkiksi energiapuun korjuu ole tulevaisuudessa yhtä hyväksyttyä kuin nyt.

Oman vaikeutensa hiilinielujen arviointiin tuovat EU:n laskentakaavat. Nyt julkaistuissa arvioissa oletetaan, että kaikki maankäyttösektorin nielut voidaan lukea hyväksi täysmääräisesti.

Muokattu 15.11. klo 19 lisäämällä otsikkoon kokonaisnielu ja 17.11. korjaamalla vuosiluku 2015 -> 2050.