Metsästäjäliitto muistuttaa hirvikoirien tärkeydestä – lisääntynyt susipaine estää koirien käyttöä

Metsästäjät eivät paikoin voi päästää koiria lainkaan irti metsään susien takia. Kuva: Kai Tirkkonen

Metsästyksellä sekä säädellään hirvien määrää että pidetään hirvikannan rakenne elinvoimaisena. Lisääntynyt susipaine vaikeuttaa hirvenmetsästystä, koska metsästäjät eivät halua uhrata koiriaan susille. Vahinkoja tapahtuu siitä huolimatta, että koiria ei päästetä sellaisille alueille, joilta on saatu tuoreita susihavaintoja.

Suomessa hirvenmetsästyksessä käytetään yleisesti kaukana ohjaajasta työskentelevää koiraa, jonka tehtävä on itsenäisesti löytää ja pysäyttää hirvi.

Metsästäjäliitto toteaa tiedotteessa, että hirvenmetsästys on koko yhteiskunnan etu. Hirvivahinkojen ja hirvikannan välinen yhteys on selvä: mitä enemmän hirviä on, sitä enemmän tapahtuu metsä- ja liikennevahinkoja. Tilastokeskuksen riistaonnettomuustilastojen mukaan viime vuonna sattui noin 1 500 hirvikolaria. Lisäksi hirvet aiheuttavat mittavia vahinkoja maa- ja metsätaloudelle.

Hirvikannan tavoiteltu koko on 70 000–86 000 yksilön talvikanta.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että susitilanne vaikeuttaa myös suurriistavirka-aputoimintaa, jossa metsästäjät koirineen toimivat poliisin apuna. Tähän toimintaan kuuluu esimerkiksi kolarissa loukkaantuneen hirven jäljestäminen ja lopettaminen. Osaavien koirien riittävä määrä ja siten koko toiminta vaarantuu, jos koiria ei voida päästää metsään harjoittelemaan.