Hirvituhojen korvausmäärä tuplaantui edellisvuodesta – näissä maakunnissa eniten korvattavaa

Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti alle viiden metrin mittaisissa taimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja. Kuva: Jaana Kankaanpää

Metsien hirvituhojen ja korvausten määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta, Suomen metsäkeskus tiedottaa.

Hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja taimikoissa sekä varttuneemmissa metsissä korvataan metsänomistajille tänä vuonna noin miljoonalla eurolla, kun viime vuonna vahinkokorvauksia maksettiin noin 500 000 euroa. Korvaukset maksetaan helmi–huhtikuun aikana.

Eniten hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan Pohjois-Pohjanmaalla (251 000 euroa), Pohjois-Karjalassa (192 000 euroa), Kainuussa (88 000 euroa), Pohjois-Savossa (80 000 euroa) ja Keski-Suomessa (76 000 euroa).

Näissä maakunnissa korvausmäärät nousivat merkittävästi edellisvuodesta. Korvausmäärät nousivat myös Pirkanmaalla, Etelä-Savossa sekä Varsinais-Suomessa.

Metsäkeskuksen mukaan alueelliset erot maakuntien sisällä ovat huomattavia.

Hirvikannan muutosten ja suurpetojen määrän lisäksi muun muassa lumen määrä vaikuttaa vahinkojen syntymiseen. Kun lumipeite on paksu, liikkuminen kuluttaa hirvillä runsaasti energiaa.

”Jos samalla lauhan sään jälkeinen pakkasjakso on kovettanut lumen pinnan, hirvet jäävät pienelle alueelle ja syövät kaiken saatavilla olevan ravinnon”, kertoo metsäneuvoja ja hirvieläinvahinkovastaava Esko Viinanen Metsäkeskuksesta.