Valtaosassa taimikoita varhaishoitojää tekemättä
Suomen metsäkeskus on selvittänyt taimikon varhaishoidon tilannetta Keski-Suomessa. Alueella olevia taimikoita on käyty läpi tänä vuonna ja kolme vuotta sitten.
”80–90 prosentissa taimikoita varhaishoito jää tekemättä”, arvioi edistämispalvelujen päällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta.
Heinää torjuttiin koko maassa 6 000 hehtaarilla vuonna 2011, Metsätilastollinen vuosikirja kertoo. Kymmenen viime vuoden aikana heinäntorjunta-ala on vaihdellut, mutta keskiarvo on pysynyt noin 6 000 hehtaarissa.
Suomen metsäkeskuksen Keski-Suomen selvityksestä käy ilmi, että metsän viljelyn jälkeen taimikko jää yleensä oman onnensa nojaan. Istutuksen jälkeen metsänomistajat heräävät seuraavan kerran vasta, kun on varsinaisen taimikonhoidon aika.
”Uudistamisketjussa on viljelyn ja varsinaisen taimikonhoidon välissä eräänlainen musta aukko, mikä heikentää uudistamisen tulosta”, Nikkola kertoo.
Nikkola arvioi, että useimmiten varhaishoito jää tekemättä, koska enemmistö metsänomistajista ei joko tiedä tai ehdi tehdä tarvittavia hoitotoimia.
”Veikkaisin myös, että kynnys ostaa palveluja on tänä päivänä vielä aika korkea.”
Nikkolan mukaan varhaishoitoa ei ole tarpeeksi markkinoitu metsänomistajille, mutta tilanne on paranemassa.
Taimikon varhaishoidon laiminlyönnin rahallista merkitystä on vaikea laskea tarkasti.
Tappioita aiheuttavat muun muassa taimikon hidastunut kasvu ja sen vuoksi pidentyvä metsän kiertoaika, sekä kalliit kustannukset varsinaisessa taimikonhoidossa.
Taimikon varhaishoito tarkoittaa kilpailevan pintakasvillisuuden poistamista viljelytaimien ympäriltä. Sillä estetään taimikoiden heinittyminen ja vesoittuminen.
Heinäämisellä estetään taimien tukahtuminen heinien, vadelmien ja horsmien alle. Jos taimikko heinittyy, kasvatettavien taimien pituuskasvu taantuu.
Heinät voivat myös taivuttaa taimia etenkin talviaikaan lumipeitteen alla. Lisäksi kaatuneet taimet ja heinäinen kasvuympäristö altistavat taimet sienitaudeille ja myyrätuhoille.
Lehtipuiden taimet kasvavat alkuvaiheessa nopeammin kuin havupuiden. Jos lehtipuuvesat kasvavat liian lähellä viljelytaimia, vesat piiskaavat havupuiden latvuksia.
Havupuun taimen latvakasvain on hento ja vaurioaltis. Taimi saattaa vaihtaa latvaansa, jos latvakasvain vioittuu. Latvanvaihdot näkyvät laatuvikoina kasvavissa puissa.
Taimikon varhaishoidon yhteydessä kannattaa myös kartoittaa onko taimia tarpeeksi. Ensimmäisinä viljelyn jälkeisinä vuosina huonosti taimettuneet osat voidaan vielä paikata täydennysviljelyllä.
EMILIA PALOJÄRVI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
