Suden DNA-näytekeräyksen tulokset: Näytteistä tunnistettiin 397 susiyksilöä ja 12 koirasutta

Maastosta kerättyjä DNA-näytteitä oli 1353 kappaletta. Kuva: Markku Vuorikari

Tänä vuonna suden kanta-arvio julkaistaan poikkeuksellisesti vasta syyskuun viimeisellä viikolla. Luonnonvarakeskus on tämän takia päättänyt julkaista suden DNA-keräyksen tulokset erikseen.

Maastosta kerättyjä DNA-näytteitä oli 1 353 kappaletta ja niistä yli 70 prosenttia oli vapaaehtoisten keräämiä. Maastonäytteiden lisäksi aineisto sisältää 1.8.–31.3. välisenä aikana kuolleet sudet, joiden DNA on tähän mennessä analysoitu. Näiden määrä on 66 kappaletta.

Onnistuneita dna-näytteitä, mukaan lukien eri syistä kuolleiden susien kudosnäytteet, saatin kasaan koko maassa 994 kappaletta.

Näytteistä tunnistettiin eri susiyksilöitä 397 kappaletta. Näistä onnistuneita susinäytteitä oli 928 kappaletta ja koirasusinäytteitä 16 kappaletta.

Uloste- ja virtsanäytteiden onnistumisprosentti oli vain 74 prosenttia.

Analyysissä voidaan erottaa toisistaan sudet, koirat ja niiden väliset risteymät yksilötasolla.

Talvella ja keväällä sekä maastonäytteiden että kuolleiden susien DNA-tutkimuksissa on paljastunut merkittävästi enemmän koirasusia kuin aikaisempina vuosina. Luonnonvarakeskus kertoo tiedotteessa, että näytteistä tunnistettiin 12 eri koirasusiyksilöä, mukaan luettuna kuolleiden yksilöiden kudosnäytteet.

Osa yksilöistä on tuttuja aikaisemmilta keräyskausilta. Kaikkiaan tunnistettuja koirasusiyksilöitä on vuodesta 2022 eteenpäin ollut 25, joista noin puolet on yhä oletettavasti elossa. Eniten koirasusinäytteitä on löydetty Lappeenrannasta ja Ylämaalta, mutta näytteitä on löydetty myös muun muassa Närpiöstä, Tohmajärveltä ja Haminasta.

Myös kettu, supikoira ja kultasakaali voidaan tunnistaa näytteistä. Koirien jätöksiä oli 31 kappaletta ja kettujen tai supikoirien jätöksiä 30 kappaletta. Luonnonvarakeskus kertoo tiedotteessa, että jos näyte on jostakin muusta kuin näistä lajeista, näytteen analyysi epäonnistuu eikä lajia voida määrittää.

Maastosta kerättyjen uloste- ja virtsanäytteiden maantieteellinen kattavuus parani aikaisempiin keräyskausiin verrattuna. Sen sijaan onnistuneiden susinäytteiden osuus on ollut laskusuunnassa kolmena viime keräyskautena. Luken mukaan jatkossa tulisi kiinnittää huomiota lajintunnistukseen ja näytteiden tuoreuteen.

DNA-tulokset eivät yksin vielä kuvaa susikannan kokoa: yhdessä Tassu-havaintojen ja tunnetun kuolleisuuden kanssa tieto jalostuu kanta-arvioksi, joka kertoo susikannan koon maaliskuussa 2025.

Kanta-arvioon käytettävä aineisto kattaa ajanjakson 1.8.–31.3. Maastosta kerättyjä jätöksiä keräsivät vapaaehtoisten lisäksi Luken ja Suomen riistakeskuksen työntekijät.

Analyysin tuloksia voi tarkastella luonnonvaratieto.luke.fi -sivuston Karttapalvelu-osiossa.