Hirvikärpäsen puuttuminen voi kieliä suden läheisyydestä

Syksyllä metsässä liikkuva saa sitkeän seuralaisen: hirvikärpäsen. Täikärpäsiin kuuluva loinen luulee ihmistä hirveksi, ja sen puremajälki aiheuttaa monissa jopa kuukausia kestävän rajun ihottuman.

Hirvikärpänen viihtyy siellä missä hirvikin, joita liikkuu Suomessa melkein satatuhatta. Yksittäisestä hirvisonnista on tavattu lähemmäs 20 000 hirvikärpästä.

Syksyllä lentäviä hirvikärpäsiä on alueilla, missä kärpästen loisimat hirvet ovat liikkuneet edellissyksystä aina kevääseen asti ja samalla tiputelleet hirvikärpästen koteloita maastoon.

Hirvikärpästen puuttuminen joiltakin alueilta saattaa johtua esimerkiksi siitä, että hirvet ovat karttaneet alueita suurpetojen, kuten suden, takia. Lapissa runsas porokanta on pitänyt hirvikärpäsen aisoissa, sillä hirvestä voimakkaasti riippuvainen loinen viihtyy huonosti poroissa ja muissa hirvieläimissä.

Kesän sääolot eivät hirvikärpästen määrään vaikuta. Ainoastaan useita päiviä tai viikkoja kestävät pakkasjaksot talvella voivat vaikeuttaa koteloiden selviytymistä.

Parhaiten hirvikärpäsiltä suojautuu pukeutumalla tiiviisti hihansuut ja lahkeet sulkeviin vaatteisiin ja hyönteishattuun. Näköaistinsa avulla suunnistavaa hirvikärpästä houkuttelevat suuret, tummat, liikkuvat kohteet ja karvaiset pinnat, joten vaaleasta, liukaspintaisesta vaatetuksesta saattaa olla apua.

Hirvikärpänen ei viihdy aavoilla ja tuulisilla paikoilla, vaan tiheissä metsissä. Se on ärhäkämpi päivällä kuin aamuisin, jolloin se on vielä viileän kangistama.

Lähde: ötökkäakatemia.fi, hyonteismaailma.fi