Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kohta Suupohjan puu kolkuttelee jatkojalostukseen 24 vaunun kokojunakuljetuksina – Teuvan lastausraiteen pidennys valmistuu syyskuussa

    Suupohjan metsien puu kulkee entistä sutjakammin jatkojalostukseen, kun lastausraiteen pidennys Teuvalla valmistuu.
    Puutavara-autot ovat tuoneet lastinsa Teuvalle. Nyt kuitupuu siirtyy rautatiekuljetukseen, jonka määränpää on tällä kertaa Rauma.
    Puutavara-autot ovat tuoneet lastinsa Teuvalle. Nyt kuitupuu siirtyy rautatiekuljetukseen, jonka määränpää on tällä kertaa Rauma. Kuva: Johannes Tervo

    Lastausraiteen pidennystyö Teuvalla alkaa näinä päivinä.

    Satametrisen pidennyksen jälkeen asemalla pystytään kuormaamaan 24-vaunuisia kokojunakuljetuksia.

    Tähän asti Teuvan lastauspaikalta on kuljetettu puuta vain 12 vaunun "puolikkailla junilla".

    Tom Haals toi Teuvan lastauspaikalle puukuorman Mustasaaresta.
    Tom Haals toi Teuvan lastauspaikalle puukuorman Mustasaaresta. Kuva: Johannes Tervo

    ”Suupohjan radan merkitys tämän alueen puukuljetuksille on erittäin tärkeä”, Jussi Parviainen sanoo. Hän johtaa metsänhoitoyhdistys Lakeutta, johon kuuluvat Ilmajoki, Kauhajoki, Kurikka ja Teuva.

    Puun kuljettaminen Suupohjan radalla loppui välillä lähes kokonaan. Viime aikoina kuljetukset ovat elpyneet.

    Lopullinen hyvä uutinen oli päätös Teuvan lastausraiteen pidentämisestä, Parviainen sanoo.

    ”Esimerkiksi meidän yhdistyksemme korjuupalvelussa syksyn puukaupoissa saatiin Teuvan asema yhdeksi lastauspaikaksi – vuosien tauon jälkeen."

    Teuvan lastausraiteen pidentäminen alkaa näinä päivinä. Oikealla on pääraide, johon pidennetty lastausraide yhdistetään syyskuun 26. päivänä. Kuva on otettu Kaskisten suuntaan.
    Teuvan lastausraiteen pidentäminen alkaa näinä päivinä. Oikealla on pääraide, johon pidennetty lastausraide yhdistetään syyskuun 26. päivänä. Kuva on otettu Kaskisten suuntaan. Kuva: Johannes Tervo

    Puolikkaita junia lähtee Teuvalta tätä nykyä lähes päivittäin, kertoo Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Vierula.

    Yksi puukuljetusten osoite on Pietarsaari.

    ”Teuvalta tulee UPM:lle Pietarsaareen useita junia kuukaudessa”, UPM Metsän logistiikkapäällikkö Esa Korhonen sanoo.

    Suupohjan puuta rahdataan Pietarsaaren Alholmaan ennen kaikkea havu- ja koivusellun tuotantoa varten.

    Lastausraiteen pidennys tuo lisää tehoa kiskokuljetuksiin. Kannattavuus paranee.

    "24 vaunun kokonaisuus pystyy tuomaan kerralla puumäärän, jonka kuljetukseen tarvittaisiin 28 puutavara-autoa”, Korhonen kertoo.

    Kjell West siirtää kuitupuuta junakuljetukseen. West ajoi puutavara-auton Teuvalle Molpesta Korsnäsistä.
    Kjell West siirtää kuitupuuta junakuljetukseen. West ajoi puutavara-auton Teuvalle Molpesta Korsnäsistä. Kuva: Johannes Tervo

    Rautatiekuljetuksen kilpailukyky paranee, kun saadaan isoja junia liikkeelle, sanoo UPM Metsän mittauspäällikkö Samuli Hujo.

    "Kyllä se houkuttelevuutta lisää."

    Teuvalta lähtevät puukuljetukset taivaltavat ensin Seinäjoelle.

    Metsä Groupin Teuvan-puukuormista valtaosa jatkaa Seinäjoelta Äänekosken biotuotetehtaalle.

    ”Silloin tällöin junia menee myös Raumalle", kertoo Metsä Groupin puunhankinnan kuljetuspäällikkö Marko Yläjärvi.

    Satunnaisesti Teuvalla on lastattu vaunuja myös Metsä Fibren Vilppulan-sahan tarpeisiin. Kiskovaihtoehto on kätevä: Vilppulassa juna voidaan ajaa sahalle asti.

    Auton kyydistä kiskokuljetukseen.
    Auton kyydistä kiskokuljetukseen. Kuva: Johannes Tervo

    Metsänhoitoyhdistys Lakeuden keskipisteestä on suunnilleen yhtä pitkä matka sekä Raumalle että Pietarsaareen eli noin 160 kilometriä, Jussi Parviainen kertoo. Se on pitkä taival kumipyöräkuljetuksissa.

    ”Äänekoskelle kilometrejä kertyy jo reilusti yli 200.”

    Pitkät matkat jalostuspaikoille on suuri syy siihen, että Suupohjan alueen kuitupuu ei juuri kiinnostanut ostajia takavuosina. Kuitupuun kysyntä oli muutenkin vähäisempää kuin tällä hetkellä.

    Nyt Suupohjan puuta laivataan ulkomaillekin. Lähtösatamina ovat Kaskinen ja Kristiinankaupunki.

    Tilanne paranee entisestään, kun kokojunakuljetukset Teuvalta alkavat.

    Kuva: Heta-Linnea Kovanen

    Pidennetty lastausraide liitetään pääraiteeseen syyskuun 26. päivänä. Puu kulkee myös rakentamisaikana: 12 vaunun junat kolkuttelevat normaalitahtiin syyskuun 23. päivään asti.

    Kaikki radanvarsikunnat Kaskisista Seinäjoelle rahoittavat pidennystyötä. Kunnista Teuvalla on suurin rahoitusosuus.

    Muita rahoittajia ovat Oy Kaskisten satama – Kaskö hamn Ab sekä metsänhoitoyhdistykset Lakeus ja Österbotten.

    Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen toiminnanjohtajalla on iloisia uutisia.

    ”Väylävirastolta tulee veloituksetta uusi vaihde sekä pidennyksessä tarvittavat kiskot ja ratapölkyt. Lisäksi Väylävirasto ilmoitti vastikään, että se osallistuu rakentamiseen 70 000 eurolla", Vierula kertoo.

    Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 311 000 euroa.

    Lue lisää:

    Väylä päätti jatkoajasta: Kaskisten radan kunnossapitoa jatketaan vuoden 2022 loppuun

    Suupohjan rata sai kaivattua lisäliikennettä – UPM aloittaa puukuljetukset Teuvalta Pietarsaareen

    Eteläpohjalaisen ratayhdistyksen huima tavoite: Henkilöliikenne takaisin yli 50 vuoden jälkeen – "Moni voi pitää hulluna ajatuksena"

    Teuvalta kuitupuuvaunut vedetään ensin Seinäjoelle, josta puun matka jatkuu useimmiten Pietarsaareen ja Äänekoskelle, välillä myös Raumalle.
    Teuvalta kuitupuuvaunut vedetään ensin Seinäjoelle, josta puun matka jatkuu useimmiten Pietarsaareen ja Äänekoskelle, välillä myös Raumalle. 

    Seinäjoki–Kaskinen-rata

    • Seinäjoki–Kaskinen-rata tunnetaan myös nimellä Suupohjan rata.
    • 112 kilometriä pitkä, sähköistämätön. Valmistunut vuonna 1913.
    • Henkilöliikenne päättyi 1960-luvulla.
    • Väylävirasto ilmoitti huhtikuussa 2020, että radan kunnossapitoa jatketaan vuoden 2022 loppuun. Aiemmin kunnossapidon oli määrä loppua tänä vuonna.
    • Kunnossapitoa on päätetty jatkaa, koska liikennöinti radalla on kasvanut parina viime vuonna. Vuonna 2019 radalla kulki 332 tavarajunaa, kun niitä vuonna 2018 kulki 211.
    • Suupohjan radan puolestapuhujana toimii Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys. Jos yhdistyksen haave toteutuu, henkilöliikenne alkaa radalla uudestaan. Henkilöliikennettä voitaisiin hoitaa kiskobusseilla, yhdistys esittää.
    • Yhdistystä kiinnostaa myös duoraitiotieliikenne. Tässä ratkaisussa yhdistetään rautatieverkkoa ja sen täydennykseksi rakennettavaa raitiotieraidetta. Sama kalusto käy sekä rauta- että raitiotielle.
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.