Kanakoirien erikoiskoe suoritetaan pääasiassa peltomaisemassa. Kuva: Eija Vallinheimo
Villisti karkuun juosten pinkoneet fasaanit vetivät pidemmän korren kanakoirien erikoiskokeessa Hausjärvellä
Mannermaisten kanakoirien erikoiskoepäivä (KAER) valkenee Hausjärvellä Kanta-Hämeen hitaasti. Kirpakka tuuli pyörii, mikä vaikuttaa lopulta myös kokeneempien koirien koemenestykseen.Hausjärvi
Bretoni Kuje pääsee odottelun jälkeen töihin. Kuvassa Kujeen omistaja, kilpailussa ampujana toiminut Toni Hanninen, ylituomari Matti Silvennoinen ja koetoimitsija Jani Angervuo. Kuva: Eija VallinheimoKanakoirien erikoiskokeeseen saapuu viisi koirakkoa, joista kolme edustaa nuorisoa eli alle 2-vuotiaita ja kaksi on avoluokan edustajaa.
Silvennoinen muistuttaa, että nuorten luokassa kisaavien junnukoirien säännöt ovat samat kuin vanhemmilla, mutta hiukan väljemmät.
”Nuorten kohdalla keskitytään vielä arvostelemaan enemmän koiran luontaisia metsästystaipumuksia.”
”Kokeessa näytetään, mitä koira osaa. Eli muistakaa peitellä koirien huonoja puolia ja korostakaa hyviä, mutta muistakaa, että tuomari on aina oikeassa”, murjaisee ylituomari Matti Silvennoinen pilke silmäkulmassa päivän ohjenuoraksi.
Ensimmäisenä hakuvuoroon säntää hiukan vajaat 3-vuotias Elli, joka on rodultaan Suomessa harvinaisempi isomünsterinseisoja.
Ellin etsiessä pellolta ja ojien varsilta fasaaneja ja kurppia muut koirat ja omistajat kulkevat takajoukoissa sopivan matkan päässä. Tutkasovellusta ei tässä kokeessa kukaan tuijottele, sillä kokeen aikana koiralla saa olla vain havaitsemista helpottava väripanta tai liivi.
Ellin tehtävänä on löytää maastossa piileskelevä riistalintu ja osoittaa linnun sijainti seisomalla paikoillaan kuono kohti lintua.
Elli hakee lintuja laajasti ja vauhdikkaasti mutta törmää lopulta fasaaniin. Kun sama toistuu useamman kerran, koira suljetaan pois kokeesta.
Arto Kankkunen ja isomünsterinseisoja Elli. Kuva: Eija Vallinheimo”Sellainen päivä tänään, aina ei voi voittaa”, toteaa Ellin isäntä Arto Kankkunen ja lähtee hiukan pettyneenä kävelemään kohti autoa.
Lintuihin törmäämisestä tulee suorastaan päivän teema, sillä lähes kaikille koirille käy samoin eikä kunnon riistatöitä saada aikaiseksi. Syyksi epäillään sekä hankalasti pyörivät kovat tuulet että poikkeuksellisen innokkaasti juoksemalla pakoon lähtevät fasaanit.
Myös 1,5-vuotias Ruuti-bretoni törmää ensimmäisellä hakukierroksella fasaaniin eikä toisellakaan kertaa ehdi ottaa seisontaa ennen kuin lintu karkkoaa pienestä metsäsaarekkeesta. Ruutin omistaja Heikki Taavitsainen ei kuitenkaan näytä olevan kovin pahoillaan.
Heikki Taavitsainen yhdessä bretoni Ruutin kanssa. Kuva: Eija Vallinheimo”Ei se mitään, tämä on meille kuitenkin kivaa hommaa”, hän lohduttaa koiraansa silittäen.
Kivalta hommalta se todella myös näyttää. Koirat juoksevat kukin vuorollaan sänkipellolla häntä vimmatusti heiluen ja korvat lepattaen. Omaa hakuvuoroaan koirat odottavat kärsimättömänä.
Bretoni Kuje odottamassa vuoroaan isäntänsä sylissä. Kuva: Eija VallinheimoKoiran varsinaisen riistatyön arvostelu käsittää seisonnan, linnulle etenemisen ja koiran käyttäytymisen riistan karkottuessa ja ammuttaessa.
Koiran toiminnalle on tarkat säännöt. Koira ei saa esimerkiksi edetä seisonnasta ennen luvan saamista. Kun koira saa luvan ajaa riistan ylös maasta, koiran on maltettava pysähtyä paikoilleen. Jos koira ryntää linnun perään, se katsotaan vakavaksi virheeksi.
Jos ja kun lintu saadaan ammuttua, koiran tehtävänä on noutaa lintu käskystä ja tuoda se rivakasti omistajalle.
Tällä kertaa Aleksi Virkkusen Lysti-saksanseisoja on ainoa, joka pääsee riistatyön makuun. Koira seisoo innokkaasti, ja fasaani saadaan ammuttua.
Koska fasaania ei kuitenkaan saada talteen kaikkien taiteen sääntöjen mukaan ja Lystillä on takana jo yksi törmäys ja joitakin tuloksettomia seisontoja, sen on tyytyminen kakkostulokseen.
Aleksi Virkkusen Lysti-saksanseisoja oli ainoa, joka pääsi kunnon riistatyöhön fasaanin kanssa. Kuva: Eija VallinheimioVaikka ykköstulos jää tällä kertaa kaikilta koirilta saamatta, on kotiin viemisenä roppakaupalla hyviä vinkkejä siihen, miten seuraavalla kerralla tulisi vastaavissa tilanteissa toimia ja mihin koiran koulutuksessa kannattaisi keskittyä.
”Nämä kaikki koirat ovat erittäin kehityskelpoisia. Oman kokemukseni mukaan tarvitaan vähintään 200–300 riistatilannetta, ennen kuin koirasta tulee hyvä. Tarina on tosi”, Silvennoinen kannustaa osallistujia loppukritiikissä.
KAER-kokeen osallistujat. Ylituomari Matti Silvennoinen keskellä joukkoa. Kuva: Eija VallinheimoArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
