Metsätuhojen ehkäisyn tulee olla ykköstavoite
”Yhdenkään osapuolen intresseissä ei ole se, että Suomen kasvavat ja hiiltä sitovat metsät muuttuisivat laajojen hyönteistuhojen vuoksi päästölähteiksi”, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.
Tänä kesänä kirjanpainajan vuoksi tehtyjä tuhohakkuita on ilmoitettu peräti Pohjois-Savon korkeudelta. Kuva: Markku Pulkkinen21.9.202209:00
Luonnonvoimat: lumi, tuuli, metsäpalo. Nisäkkäät: hirvi, muut hirvieläimet, myyrä. Sienet: tervasroso, versosurma, juurikääpä. Hyönteiset: yksi on yli muiden, kirjanpainaja.
Vuonna 2021 metsiköiden laatua alentavia tuhoja esiintyi yhteensä 5,1 miljoonalla hehtaarilla, mikä oli 26 prosenttia puuntuotannon metsämaan pinta-alasta. Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden raportti Metsätuhot vuonna 2021 (Luke 38/2022) kertoo tämän ja paljon muuta – myös sen, että suuri osa tuhoista jää tilastoilta piiloon.
Jo pitkään on tiedetty, että kuusenjuurikääpä on se sienitauti, joka aiheuttaa suomalaisille metsänomistajille suurimmat taloudelliset tappiot. Juurikäävän taloudellisesta merkityksestä on tekeillä uusi arvio, joka valmistuu tänä vuonna. Arviossa hyödynnetään puiden katkontadataa. Alustavien tulosten perusteella kuusenjuurikääpä on Etelä-Suomessa luultuakin yleisempi. Ikävältä alkaa näyttää myös männynjuurikäävän rooli männiköiden kuolemissa.
Varttuneiden kuusien merkittävin tuhohyönteinen on kirjanpainaja, joka hyötyy lämpenevästä ilmastosta.
Viime vuonna kirjanpainajan parveilu alkoi toukokuun 10.–14. päivän tienoilla. Helteisen kesäkuun lopulla puihin iskeytyi kirjanpainajan sisarsukupolvi. Onneksi elokuussa sää viileni ja pelätyltä toiselta kuoriaissukupolvelta vältyttiin.
Kuluvan vuoden elokuun puoliväliin mennessä Metsäkeskukseen oli tehty yli 2 200 hehtaarin metsänkäyttöilmoitukset hyönteistuhojen vuoksi, mutta tuo pinta-ala on vain jäävuoren huippu.
”Vähintä, mitä voimme tehdä, on lopettaa kuusen istutus kuiville maille tai juurikäävän vaivaamille kohteille”, kirjoittaa Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini Metsälehdessä. ”Voidaan myös kysyä, ymmärretäänkö vanhan eteläsuomalaisen kuusikon suojelemiseen liittyvä riski.”
Kysymys on hyvä.
Metsillämme on nyt ja tulevaisuudessa paljon käyttöä. Yhdenkään osapuolen intresseissä ei ole se, että Suomen kasvavat ja hiiltä sitovat metsät muuttuisivat laajojen hyönteistuhojen vuoksi päästölähteiksi. Keski-Euroopan kummituskuusikot ovat varoittava esimerkki.
Myös se lienee selvää, että Suomessa tarvittaisiin vakavaa keskustelua hirvieläinkannoista. Koivun istuttaminen katkaisisi juurikääpäkierteen ja lehtipuita kaivataan muutenkin lisää, mutta metsänomistajat eivät halua kasvattaa niitä hirvien suuhun.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
