Petolähettilään tavoite on myönteisempi susikuva
TURKU
Luonto-Liitto kouluttaa petolähettiläitä, joita ala- ja yläkoulut sekä lukiot voivat kutsua kertomaan lapsille ja nuorille susista.
”Lähettiläät kertovat sudesta eläimenä. He jakavat virallista tutkimustietoa”, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Sami Lyytinen kertoo.
”Tavoitteemme on poistaa turhia susipelkoja. Lähettiläiden oppitunnit ovat hyvä tapa vaikuttaa siihen, miten koululaiset suhtautuvat suteen.”
Luonto-Liitto on saanut petolähettiläistä kahtalaista palautetta.
”Olen itsekin joutunut vastailemaan vanhempien puheluihin ja selittämään asioita. Lapsilla ja nuorilla on kuitenkin valtava tarve saada vastauksia kysymyksiinsä”, petolähettiläänä jo useamman vuoden toiminut Marija Wallden selittää.
Walldenille on selvää, miksi hän haluaa puhua susien puolesta. ”Haluan välittää tutkittua faktaa ja myönteistä kuvaa susista. Monesta lähteestä sudesta saa tietoa, jota ei ole empiirisesti todistettu oikeaksi.”
”Paras kiitos on oppitunneilla saatu palaute. Joskus olen ollut melkein tippa linssissä.
Tavoitteena
Luonto-Liitto haluaa petolähettiläiden avulla vaikuttaa ihmisten käsityksiin susista.
”Kyse on aivan tavallisesta Suomen luonnossa elävästä eläimestä. Sudesta saattaa olla harmia, mutta ei se mahdoton eläin ole”, Lyytinen sanoo.
”Emme halua välittää susista yltiöpositiivista kuvaa, mutta ei niitä tarvitse turhaan pelätäkään. Eläintä kohtaan tulee olla terve kunnioitus.”
Petolähettiläät valmennetaan koulutuksissa, joita pitävät Luonto-Liiton asiantuntijat.
”Pääsääntöisesti kouluttajat ovat sellaisia, jotka asuvat tai ovat asuneet susialueella. Lähettilään ei kuitenkaan tarvitse asua susialueella”, Pöytyällä asuva Lyytinen kertoo.
Tänä vuonna petolähettiläitä mainostetaan erityisesti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
”Varsinais-Suomessa susikonflikti on äärevimmillään. Siksi se on yksi tämänkertaisista kohteista.”
Turussa koulutettiin viime lauantaina vajaa kaksikymmentä uutta petolähettilästä. Yksi heistä oli Mynämäeltä kotoisin oleva ja nykyisin Turussa asuva Anni Mätinki.
”Tulin koulutukseen, koska halusin vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin susista. Vaikka niistä on haittoja, haitat pystyy minimoimaan. Olen sitä mieltä, että susia kuuluu olla Suomen luonnossa”, Mätinki perustelee.
”Mynämäellä on ollut kovaa susikeskustelua ja osin väärin perustein. Olen asunut siellä, mutta en silti ole ikinä nähnyt yhtäkään sutta.”
Mätinki kiittelee saamaansa koulutusta asialliseksi.
”Susista kerrottiin faktat faktoina. Totuutta ei kaunisteltu, mutta ei silti kauhisteltukaan.”
ANNIINA KESO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
