”Koneyrittäjien pitäisi ryhtyäsuoraan palvelutarjontaan”

Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen moitti valtion energiapolitiikkaa. Suomi velkaantuu ostamalla kivihiiltä ulkomailta, kotimainen pienpuu jää metsiin. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkisto

JÄMSÄ (MT)

Metsäkoneyrittäjien pitäisi ryhtyä tarjoamaan palvelujaan suoraan metsänomistajille. Se lisäisi asiakkaiden määrän muutamasta vähintään tuhansiin, Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen esittää.

Piiraisen mukaan metsänomistajat ovat ihmetelleet, kun he eivät koskaan saa tarjousta puunkorjuusta, maanmuokkauksesta tai muista metsän konetöistä suoraan yrittäjältä. Kankeat rakenteet ovat jarruttaneet käytäntöjä tähän asti.

Piiraisen mielestä koneyrittäjän on voitava asioida suoraan metsänomistajan kanssa, jos molemmat niin tahtovat.

”Metsänparannustöissä tyypilliset yritykset ovat pieniä yhden tai kahden koneen yrityksiä. Mikä estää yrittäjää suunnittelemasta ja kaivamasta ojat tai metsätiet?” Piirainen kysyi Finnmetko-näyttelyn lehdistöpäivänä keskiviikkona Jämsässä.

Suomen energiapolitiikka on Piiraisen mielestä hakoteillä. Kesällä kyettiin nostamaan alle puolet turvetavoitteesta.

”Pienpuun energiatuki on 2–3 vuotta jauhanut byrokratian rattaissa, kun eri tahot ovat riidelleet sen ehdoista. Lopputuloksena on, ettei pienpuuta ole korjattu riittävästi energiakäyttöön.”

Piiraisen mukaan uusiutuvan puuenergian käytön lisäämistä tukevan politiikan toteutuksessa on hapuiltu pahasti, markkinat ovat sekaisin.

”Pahimmassa tapauksessa petu-tuet valuvat Venäjältä tuotavaan energiapuuhun”, Piirainen pelkäsi.

Piirainen on varma, että tulevana talvena energian hinta nousee. Kuopion Energia ilmoitti jo peräti viidenneksen hinnannostosta.

”Turpeen megawattihinta on noin 15 euroa, hakkeen noin 18. Kivihiili maksaa käyttöpaikalla 30 euroa megawatilta, öljy liki satasen”, Piirainen laski.

Hänen mielestään on vähintään outoa, että velkainen Suomi velkaantuu lisää ostamalla energiaa ulkomailta.

Kotimaan soissa olisi energiaturvetta vaikka kuinka paljon. Takkuinen lupaprosessi estää soiden hyötykäytön.

Turpeen ja hakkeen tuotanto-olojen vapauttamisella ja vakauttamisella saataisiin nopeasti uusia työpaikkoja. Yhteiskunnan panostukset palautuisivat valtion kirstuun arvonlisä-, valmiste- ja tuloveroina, Piirainen sanoi.

Maanrakennuspuolta Koneyrittäjissä edustava varapuheenjohtaja Markku Suominen harmittelee tierahojen vähyyttä.

Valtion ensi vuoden budjettiesitys ei lupaa hyvää varsinkaan vähemmän liikennöidyille teille.

”Tällä menolla suppean päätieverkoston ulkopuoliset tiestöt rapautuvat. Siellä asuu kuitenkin vielä suuri osa suomalaisista”, Suominen korosti.

Jo melkein joka kymmenes silta on huonokuntoinen, liikenteelle vaarallinen ja välitöntä korjausta vaativa. Suomen maanteillä on kaikkiaan noin 14 000 siltaa.

Suomisen mielestä teiden kunnossapito olisi edullisempaa kuin niiden perusparannus. Nyt säästetään väärässä paikassa.

Maanrakennuspuolen konekustannukset nousivat viime vuonna liki yhdeksän prosenttia. Yrittäjät eivät ole onnistuneet siirtämään nousua urakkahintoihin.

Suomisen mukaan korttilupaviidakko haittaa alan työllistämistä.

Nykyisin lähes kaikkien maanrakennuskoneiden kuljettajilta vaaditaan C-kortti. Sen suorittaminen on etenkin nuorille iso kynnys.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF