Nyt kaadetaan ensi vuoden polttopuita – testaa klapin laatu perinteisellä testillä, yrittäjä vinkkaa

Juha Laukkasen mukaan ensiharvennuspuu on liian ohutta klapintekoon. 

Klapi pitää pintansa puulämmityksessä. Keskitalvella puu palaa muutenkin hyvin, mutta puun käytön lisäämiseen kannustanee jatkossa myös sähkölaskun kallistuminen.

Klapi on edelleen suosituin puulämmitysmuoto Suomessa. Klapeja ja halkoja käytetään Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan pientalojen lämmitykseen vuosittain liki kuusi miljoonaa kuutiometriä.

Puun hyödyntämiseen lämmityksessä saattaa jatkossa kannustaa tammikuun pakkasten lisäksi sähköenergian hinnan nopea nousu. Energiaviraston taannoisen selvityksen mukaan sähkölämmittäjän sähkölasku kallistui viime vuonna reilut 18 prosenttia, keskimäärin 260 euroa.

Sähkön hinnan nousu ei kuitenkaan vielä näy polttopuukaupassa, kertoo Savonlinnassa klapikauppaa tekevä Juha Laukkanen. Laukkanen tekee ja myy vuosittain parituhatta irtokuutiometriä koivuklapia pääasiassa Savonlinnan talousalueelle Pilkepuoti-yrityksensä kautta.

”Kauppa käy kohtuullisesti ja kelit vaikuttavat paljon”, Laukkanen sanoo. ”Viime talvena positiivista virettä kaupankäyntiin toi pitkä pakkasjakso.”

Tänä talvena kovat pakkaset ovat toistaiseksi odotuttaneet itseään ja klapikauppa on käynyt tavanomaisesti. Tyypillinen myyntierä klapit itse Pilkepuodin varastolta noutavalle asiakkaalle on 1-2 irtokuutiometriä kerrallaan, mutta asiakkaalle kuorma-autolla toimitettuna menee usein jo 5-7 irtokuutiota.

Tyypillinen klapin ostaja on omakotitalossa asuva tai kesämökkiläinen, kertoo Laukkanen.

”Asiakkailla on joko leivinuuni tai takka tai jopa molemmat. Vuositasolla tällaisella asiakkaalla kuluu puuta semmoiset 4-5 irtokuutiometriä.”

Pilkepuodin markkinoima puu kuivataan koneellisesti alipainekuivurissa, millä varmistetaan puun hyvä laatu. Laatu kantaa markkinoilla ja kanta-asiakkaat ovat oppineet, että siitä kannattaa maksaa.

”Hinta on meillä ehkä vähän kovempi, mutta laadulla pärjätään”, Laukkanen mainitsee.

Nyt eletään juuri sitä aikaa vuodesta, kun ensi talven lämmityskauden puita aletaan kaataa metsästä. Kuivimpaan aikaan keskitalvella kaadettu koivu jalostuu Pilkepuodin klapeiksi huhti-toukokuussa, jolloin kuivausilmat ovat otollisimmillaan.

Keväinen muutaman viikon tiukka sesonki täyttää varastokuivurit ja kesämökkikauden vajennuttamat varastot täytetään talven myyntisesonkia varten vielä heinä-elokuussa.

Reilun neljännesvuosisadan klapiyrittäjyyden kokemuksella Juha Laukkanen neuvoo, että klapilämmittäjän kannattaa aina varmistaa polttopuun laatu perinteisellä testillä.

”Kuiva puu kilahtaa nätisti, kun klapeja hakkaa toisiaan vasten”, Laukkanen opastaa.

Kosteusprosentti hyvälaatuisessa klapissa on tällöin 15-20 prosenttia. Omatoimiselle puun tekijälle hyvä ohje on polttaa ylivuotista ja katoksessa säilytettyä polttopuuta.

Kuiva puu palaa puhtaasti ja antaa maksimaalisesti lämpöä. Laukkanen muistuttaa, että puut olisi hyvä sytyttää tulisijassa päältäpäin, jolloin palaminen lähtee heti alussa puhtaana liikkeelle. Kun piipun päästä tuleva savu on väriltään vaaleaa, on paloprosessi Laukkasen mukaan kunnossa.

Nokeavan tuohen osuus taas saadaan minimoitua sillä, että polttopuut tehdään melko järeästä koivusta.

”Ensiharvennuspuu on turhan ohutta, joten hankimme yleensä toisen harvennuksen puuta”, Laukkanen kertoo.

Raaka-aineen hinta elää tietenkin yleisen puun hinnan mukaan ja viime aikoina hintakäyrä on osoittanut tukevasti yläoikealle.

”Vähän hirvittää, miten hinnan nousun saa siirrettyä klapin hintaan”, Laukkanen pohtii.