Koneistutuksen laatu on tutkimuksissa todettu hyväksi. Kuva: Pasi Leino
Istutuskonevalmistaja Risutecistä tuli muutamassa vuodessa vientiyhtiö – "90 prosenttia liikevaihdosta tulee vientikaupasta"
Koneellinen istuttaminen näyttää kiinnostavan Etelä-Amerikassa, Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa enemmän kuin Suomessa.
Jussi Aikala näyttää, miten pottitaimet ladataan istutuskoneeseen. Täyttötauot rytmittävät kuljettajan työtä – lataus kestää 3–4 minuuttia. Kuva: Pasi LeinoKun metsäkoneyhtiö Risutecin perustaja ja toimitusjohtaja Jussi Aikala aloitti metsänhoitokoneiden kehittelyn 2000-luvun alussa, hänen tärkein ajatuksensa oli purkaa taimikonhoidon valtavia rästejä. Ensimmäinen kone oli – yrityksen nimen mukaisesti – taimikonhoitokone risukkoisten pusikoiden raivaukseen. Kun työhön valjastetaan tehokkaita koneita, pystytään hoitamaan isoja pinta-aloja tehokkaasti, Aikala ajatteli.
Yrityksen päätuotteeksi on kuitenkin kiilannut aivan toinen laite – ja asiakkaatkin ovat usein maapallon toisella puolella.
”Meidän tulevaisuutemme on istutuskoneissa”, Aikala sanoo.
Meidän tulevaisuutemme on istutuskoneissa.
Yhtiön ensimmäinen oma istutuskonemalli valmistui vuonna 2007. Kaivinkoneeseen liitettävä istutuskone tekee samalla maanmuokkauksen ja istutuksen. Näiden lisäksi kone pystyy kastelemaan taimen, lannoittamaan boorilla tai hidasliukoisella lannoitteella ja ruiskuttamaan hirvi- ja tukkimiehentäikarkotteen.
”Ideanani on ollut, että koneistutuksessa pitää pystyä yhdistämään mahdollisimman monta eri työvaihetta. Silloin kustannus saadaan laskemaan.”
Istutuskoneita markkinoitiin ensimmäiset vuodet kotimaassa, mutta kasvu-ura löytyi ulkomaankaupasta. Ensimmäinen vientikauppa tehtiin Etelä-Afrikkaan vuonna 2013, ja sen jälkeen nakkilalaisyrityksen logolla varustettuja koneita on myyty ympäri maailman isoihin metsätalousmaihin: esimerkiksi Etelä-Amerikan maihin, Kiinaan ja Kaakkois-Aasiaan.
”90 prosenttia liikevaihdosta tulee vientikaupasta”, Aikala arvioi.
Nykyisellään Risutec työllistää seitsemän henkilöä.
Suomessa karsastetaan puupeltoja, mutta maapallon eteläpuoliskolla ne ovat puuntuotannon arkea. Ja puupeltojen viljelijät arvostavat työtä tehostavia menetelmiä. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa suurin syy istutusten koneellistamiseen oli minimipalkan käyttöönotto, Aikala kertoo. Kun työvoima kallistui, piti keksiä uusia menetelmiä työhön.
Eteläisen pallonpuoliskon maissa muokkaava istutuskone korvaa semi-mekaanista valtamenetelmää, jossa istuttajat istuvat muokkauskoneen perässä.
”Menetelmä muistuttaa perunanistutuskoneen toimintaa", Aikala kuvailee.
”Suurin ongelma joka paikassa on, että metsään ei saada väkeä töihin. Konetyöhön on helpompaa saada tekijöitä.”
Kotimaan koneistutusmäärät ovat vaihdelleet viime vuosina tuhannen ja kolmen tuhannen hehtaarin välillä. Kuva: Pasi LeinoIstutuskoneita valmistaa Suomessa Risutecin lisäksi paltamolainen M-Planter Oy. Näiden kanssa kilpailee ruotsalainen Bracke.
Koneistutuksen vaisu suosio pohjoismaissa harmittaa Aikalaa. Isot metsäyritykset haaveilevat hänen mukaansa jatkuvatoimisesta istutuskoneesta, joka äestäisi ja istuttaisi riviin.
Menetelmän toteuttamiskelpoisuus mietityttää häntä.
”Riittävätkö aukkojen pinta-alat meillä tällaiseen? Meillä neljän hehtaarin aukko on iso.”
Tuottavuustutkimuksissa koneistutuksen kustannus on asettunut samalle tasolle kuin käsin tehtävän istutuksen.
”Laatu on koneistutuksessa tutkitusti tasaisempaa, mutta totta kai myös koneenkuljettajan osaaminen vaikuttaa.”
Suomessa tehdyissä tutkimuksissa Risutecin istutuskoneella on päästy 195 mättään ja taimen tuntivauhtiin.
”Chilessä meidän koneella istutetaan 8–10 tuntia kestävän työvuoron aikana 3 500–4 000 tainta.”
Suomessa kaivinkoneeseen liitettäviä muokkaavia istutuskoneita on käytetty 1990-luvulta lähtien, mutta niiden suosio ei ole lyönyt läpi. Koneistutusmäärät ovat vaihdelleet viime vuosina tuhannen ja kolmen tuhannen hehtaarin välillä.
Koneellisen istutuksen osuus istutustyöstä oli 3,9 prosenttia vuonna 2017. Vaikka koneistutuksen laatu on tutkimuksissakin todettu hyväksi, erillinen maanmuokkaus ja istutus pottiputkella on säilynyt ylivoimaisena valtamenetelmänä.
”Istutuskoneiden tuottavuus ja kustannuskilpailu ei ole keskimäärin ollut riittävä”, pohtii tutkija Markus Strandström puunhankinnan kehittämisyhtiö Metsäteho Oy:stä.
Koneella pitäisi päästä parin sadan taimen tuntivauhtiin, jotta kilpailukyky olisi riittävä – tällöin yhden taimen istutukseen ja sen alustan maanmuokkaukseen on käytettävissä korkeintaan 18 sekuntia. Kaikki kuljettajat eivät tätä saavuta.
Jatkuvatoimisella mätästäjällä tuottavuus on ollut Strandströmin mukaan parempi kuin muokkaavilla istutuskoneilla.
”Ideana on, että kone etenee jatkuvasti pysähtymättä ja kaksi muokkainta tekee mättäitä. Näihin taimet istutetaan manuaalisesti pottiputkella.”
Tämän menetelmän etuna on vauhti. Hakkuuaukkojen pitäisi olla isoja, jotta aikaa ei tuhraannu koneiden siirtämiseen. Suoraviivaisen toiminnan varjopuolena on, ettei kiviä tai kantoja ehditä väistellä samalla tavalla kuin kaivinkoneen kuljettaja pystyy valikoimaan mättäälle sopivan paikan.
Istuttajien loppumisesta on puhuttu vuosikymmeniä, mutta toistaiseksi pottiputkien käyttäjiä on löytynyt. Strandström arvioi, että rekrytointi käy alati vaikeammaksi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
