Isomäki: Pohjoiset alueet lämpenevät kaksi kertaa planeetan keskiarvoa nopeammin ‒ ”Kaarnakuoriaiset ovat tulossa isosti myös Suomeen”
Aarteen kolumnistin Risto Isomäen mukaan kaarnakuoriaisten massaesiintymät ovat alkaneet pienentää EU-maiden hiilinieluja. ”Myös Suomen metsät alkavat väistämättä jo lähitulevaisuudessa kärsiä kaarnakuoriaisten ja muiden tuhohyönteisten massaesiintymistä.”
”Mitä useampia puulajeja kullakin hehtaarilla kasvaa, sitä pienemmäksi kutistuu vakavien hyönteis- ja myrskytuhojen riski”, kirjoittaa Risto Isomäki. Kuva: Hanne Manelius25.10.202309:00
Maapallon lämpötila oli heinäkuussa 1,5 astetta reilun sadan vuoden keskiarvoa korkeammalla, mikä näkyi poikkeuksellisena helleaaltojen vyörynä eri puolilla maailmaa. Näin tapahtui siitä huolimatta, että Tyynimeri oli kolme edellistä vuotta eli toukokuuhun 2023 asti ollut kylmässä La Niña -tilassa. Toisin sanoen se oli imenyt ylimääräistä lämpöä ilmakehästä.
Puolentoista asteen raja ylittyi väliaikaisesti ensimmäisen kerran vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Tyynimeri oli siirtynyt lämpimään El Niño -tilaan. El Niñon aikana hyvin lämpimän pintaveden muodostama alue laajenee Australiasta ja Indonesiasta Amerikan rannikoille asti. Jos nyt alkaneesta El Niñosta tulee voimakas, maapallon lämpeneminen saattaa jo ensi vuonna ylittää pysyvästi puolentoista asteen rajan.
Pohjoiset alueet lämpenevät ainakin kaksi kertaa planeetan keskiarvoa nopeammin. Tämän takia myös Suomen metsät alkavat väistämättä jo lähitulevaisuudessa kärsiä kaarnakuoriaisten ja muiden tuhohyönteisten massaesiintymistä.
Laajat metsätuhot ovat jo todellisuutta Keski-Euroopassa samoin kuin Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Esimerkiksi Saksassa Harzin alue menetti vuosina 2018–20 kolmanneksen kaikista kuusistaan. Viisi prosenttia Saksan yhteenlasketusta puustosta kuoli pystyyn neljässä vuodessa. Laajoilla alueilla kaikki yli 20-vuotiaat kuuset menehtyivät.
Kaarnakuoriaisten massaesiintymät ovat alkaneet pienentää EU-maiden hiilinieluja. Euroopan unioniin kuuluvien maiden metsien hiilinielu oli vuosina 2009–14 keskimäärin 330 miljoonaa tonnia vuodessa. Vuonna 2020 se oli enää 225 miljoonaa tonnia.
Näin siksi, että esimerkiksi Saksan metsien 17 miljoonan tonnin suuruinen vuotuinen hiilinielu on muuttunut neljän miljoonan tonnin vuotuiseksi päästöksi ja Tšekin 7,5 miljoonan tonnin nielu 13 miljoonan tonnin päästöksi.
Euroopassa romahdus liittyy ennen kaikkea hyönteis- ja myrskytuhojen kasvuun, pienemmässä määrin myös metsäpalojen lisääntymiseen.
Tällä hetkellä perusennuste on se, että vuoteen 2030 mennessä Euroopan unionin metsien hiilinielu putoaa reippaasti alle 200 miljoonan tonnin ja että pian tämän jälkeen unioniin kuuluvien maiden metsät muuttuvat hiilipäästöjen lähteeksi.
EU:n suunnitelmissa ja Suomen hallitusohjelmassa puhutaan edelleen suurin sanoin hiilinielujen kasvattamisesta ja sitä tukevista toimenpiteistä. Todellisessa maailmassa menemme päinvastaiseen suuntaan.
Ongelma johtuu siitä, että Euroopassa on istutettu paljon metsäteollisuuden haluamia pitkäkuituisia havupuita. EU:n hiilinielut kasvoivat tämän seurauksena jonkin aikaa, koska metsäpinta-ala lisääntyi. Samalla havupuiden osuus metsissä kasvoi paljon luonnollista tasoaan korkeammaksi.
Saksa ja muut Keski-Euroopan maat ovat heränneet ongelmaan, mutta Suomi nukkuu edelleen. Etelä-Suomen uusista taimikoista yli puolet on edelleen puhdasta kuusta tai ainakin voimakkaasti kuusivaltaisia, vaikka kuusi on selvästi haavoittuvin puulajimme.
Meidän pitäisi alkaa nopeasti lisätä lehtipuiden osuutta Etelä- ja Keski-Suomessa. Silloin, kun metsämailla viljellään kuusta tai mäntyä, niiden sekaan kannattaisi istuttaa myös lehtipuita. Tai vaihtoehtoisesti havupuiden taimia pitäisi istuttaa vain muutamia satoja hehtaarille ja taimien väliin kasvavasta lehtipuuvesakosta osa tulisi säilyttää.
Mitä useampia puulajeja kullakin hehtaarilla kasvaa, sitä pienemmäksi kutistuu vakavien hyönteis- ja myrskytuhojen riski.
Jos et usko, että ongelma on todellinen, lähde autoajelulle Etelä-Suomeen, oikeastaan minne tahansa siellä, ja katsele tienvarsien puustoa sillä silmällä. Ei kestä kauan, ennen kuin havaitset ensimmäiset pystyyn kuolleiden kuusien tai mäntyjen ryhmät terveen puuston keskellä. Kaarnakuoriaiset ovat tulossa isosti myös Suomeen, eikä ole mahtia, joka ne nykyisissä oloissa meiltä poissa pitäisi.
Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan ja tietokirjoistaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
