Tuhkalannoituksella hyvä kysyntä: "Kiinteistösijoituksilla ei näihin tuotoksiin pääse"

Ranualla urakoinut Kimmo Visuri levittää rakeistettua tuhkaa neljä tonnia hehtaarille. Tunnissa hän levittää noin viisi hehtaaria. Kuva: Pekka Fali

Levitys olisi helpompaa, mikäli ajourat olisivat jäässä. Onneksi paksu lumipeite kantaa, Tuomo Huutola ja Kimmo Visuri tuumivat. Kuva: Pekka Fali

Rakeistettu tuhka on peräisin Stora Enson tehtaalta Oulun Nuottasaaresta. Kuva: Pekka Fali

Metsänomistaja Harri Martinmäki toivoo, että puusto lähtee hyvään kasvuun lannoituksen jälkeen. Kuva: Pekka Fali

Oululainen metsänomistaja ja metsäsijoituksia tekevän Nordic Silvan hallituksen puheenjohtaja Harri Martinmäki osti reilu vuosi sitten noin 150 hehtaarin metsäpalstan Simojokivarresta Ranualta.

Kauppojen jälkeen hän selvitti, mitä metsässä kannattaisi tehdä, jotta sijoitukselleen saisi mahdollisimman hyvän tuoton.

20 hehtaarin alalla puusto harvennettiin alkutalvesta, ja nyt ajourille suuntaa jämerä tuhkanlevitysvaunu.

Kultalan tilan hohtavat hanget saavat tumman kuorrutuksen, kun tuhkarakeet sinkoavat jopa kymmenen metrin päähän uralta.

"Tämä on tyypillinen kohde, joka olisi voitu hoitaa aiemminkin", Martinmäki toteaa ojitetulla rämeellä kasvavasta 50–60-vuotiaasta männiköstä.

Martinmäen mielestä on kansantaloudellinen ongelma, että perikuntien metsiä jätetään ränsistymään.

Idea lannoituksesta lähti metsänomistajalta itseltään. Martinmäki odottaa lannoitukselta 10–20 prosentin tuottoa.

"Kiinteistösijoituksilla ei näihin tuotoksiin pääse", hän hymyilee.

"Oleellista on, että ensin harvennetaan, sitten lannoitetaan jäljelle jäävä puusto", Stora Enson metsäasiantuntija Tuomo Huutola Ranualta painottaa.

Huutolan mukaan metsänomistajalle tuhkalannoitus maksaa levityksineen noin 350 euroa hehtaarilta, mutta hinta vaihtelee kohteen mukaan.

"Lannoitus kannattaa, jos puuta tulee hehtaarille noin kymmenen kuutiota enemmän kuin ilman lannoitusta", Huutola laskee.

Metsään levitettävä tuhka on peräisin Stora Enson Oulun Nuottasaaren tehtaan voimalaitokselta, joka polttaa puun kuorta ja turvetta.

Poltossa syntyy vuosittain 15 000 tonnia tuhkaa. Rakeistus Oy ryhtyi toissa syksynä valmistamaan tuhkasta lannoitetta.

Tuhkaan lisätään vettä, kaliumia ja booria. Seos rakeistetaan.

Levityskaudella 2017–2018 tuhkarakeita on levitetty metsiin 10 000 tonnia.

Huutola kertoo, että tuhkalannoitteelle on ollut niin paljon kysyntää, että tälle keväälle hän ei pysty enää palvelua tarjoamaan.

"Uskomme, että kiinnostus kasvaa edelleen. Tuhkalannoitukselle on myös mahdollista saada kemeratukea", Stora Enson viestintäjohtaja Satu Härkönen kertoo.

Tuhkalannoitetta pidetään ekologisena kiertotalouden tuotteena, sillä metsästä ja soilta se on peräisinkin. Tuhkan sisältämä kalkki neutraloi maan pH-arvoa.

Nuottasaaren tuhkaa ei saa levittää pohjavesialueelle, koska tuhkaan on lisätty booria, metsälannoituksia operoivan Forest Vitalin operaatioesimies Olli Muhonen kertoo.

Pelloille tuhkaa ei saa levittää, mikäli raskasmetallispitoisuusrajat ylittyvät.

Lannoitevalmisteasetus määrittää raskasmetallien suurimman sallitun pitoisuuden sekä kertyvän määrän.

Vaikka tuhkassa on aina jonkin verran raskasmetalleja, Muhosen mukaan tuhkalannoitetuissa metsissä voi huoletta kerätä esimerkiksi marjoja.

"Tuhkan sisältämät raskasmetallit eivät tutkimusten mukaan juurikaan vaikuta kasvien raskasmetallipitoisuuksiin. Jotkin pitoisuudet laskevat ja toiset nousevat, kuitenkin luontaisen vaihtelun sisällä. Tuhkalannoitetun metsän puolukat eivät siten sisällä sen enempää kadmiumia tai arseenia kuin viereisenkään palstan puolukat."

Ranualla tuhkaa levittää Forest Vitalille urakoivan H.A. Forestin työntekijä Kimmo Visuri. Hänelle tämä on jo neljäs talvi tuhkanlevityshommissa.

"Tosi paljon suosio on kasvanut", hän toteaa.

Visuri työskentelee Ponsse Buffalo Dual -yhdistelmäkoneella, johon on kiinnitetty samanlainen vaunu, jolla traktorit levittävät kalkkia.

Maa ei ehtinyt alkutalvella jäätyä ennen lumentuloa, mutta lumi kantaa, joten pahoja painaumia maastoon ei pitäisi tulla.

Lue myös: Metsäyhtiön voimalaitostuhka muuttui jätteestä lannoitteeksi ja kiertää nyt takaisin metsään