Männynkuori on juomatehtailijan aarre – havupuu-uutejuoma sai alkunsa kansanparantajan reseptistä

Punertavassa havupuujuomassa on selvästi metsäinen maku, josta löytyy monen maistajan mielestä myös puolukan vivahdetta. Kuva: Johannes Tervo

Puun rungossa puuosa on arvotavaraa ja kuori jätettä – näin on puuta jalostavissa yrityksissä totuttu ajattelemaan. Pienessä Siikaisten kunnassa Pohjois-Satakunnassa toimii kuitenkin yritys, jolle kuori on kaikki kaikessa.

Se, että Suomessa valmistettiin jotain tällaista, oli aivan outoa.

Kuoritut mäntypöllit ovat juomatehtaan sivutuotetta, joka päätyy polttoon. Puiden arvokkain osa on kuori. Kuva: Johannes Tervo

Pihaan on kasattu pitkiin riveihin vaaleina hohtavia pöllejä, joista kuori on sorvattu irti. Ne ovat kuitenkin pelkkää sivutuotetta, joka päätyy haketukseen ja energiakäyttöön. Arvokas osa eli kuori on siirretty kuivaamoon. Se hyödynnetään myöhemmin uutteen valmistuksessa.

Tällaiselta käkkärältä näyttää uutteen raaka-aineena käytettävä männyn kuori kuivauskäsittelyn jälkeen. Kuivaamossa on mieleenpainuvan voimakas männyn tuoksu. Kuva: Johannes Tervo

Ravintorengas Oy valmistaa männynkuoresta, nilasta ja lähdevedestä Karin havupuu-uutejuoma -nimistä tuotetta. Tässä luontaistuotteessa kuori hyödynnetään elintarvikkeen raaka-aineena, ja se asettaa omat vaatimuksensa puun korjuulle.

"Meillä on kaksi sopimustuottajaa, joiden metsät on luomusertifioitu ja he kaatavat meille tarvittavat puut", kertoo perheyrityksen myynti- ja markkinointipäällikkö Sanna Herttua-Laiho.

Puun toimittajien on esimerkiksi käytettävä moottorisahoissa rypsiöljyä teräketjuöljynä, jotta kuori ja nila kelpaavat luomusertifioidun juoman tuotantoon. Puutavara on nuorta, harvennusikäistä mäntyä.

Raaka-ainetta otetaan metsistä sulan maan aikana, mutta kuumimpina kesän viikkoina puita ei kaadeta. Kuumalla säällä käymisprosessi alkaa nopeasti ja kuori pilaantuisi.

Raaka-aine kuivataan aina viimeistään viikon sisällä puiden kaadosta.

Tuija (vasemmalla) ja Kari Herttua ottivat aikanaan ison riskin, kun he investoivat 1970-luvun mittapuussa isoihin elintarviketiloihin. Sanna Herttua-Laihon (oikealla) mukaan puskaradio oli tuolloin ja on yhä juoman tehokkain markkinointikanava. Kuva: Johannes Tervo

Nykyään luonnontuotteiden jalostus saa tukea ja kannustusta, mutta kun Sanna Herttua-Laihon vanhemmat Kari ja Tuija aloittivat juoman valmistuksen 1970-luvulla, toimintaa pidettiin varsin kummallisena.

"Se, että Suomessa valmistettiin jotain tällaista, oli aivan outoa", Tuija Herttua kertoo.

Ravintorenkaalla valmistetaan kaksi juomaerää viikossa. Yrityksessä on tuotannossa töissä viisi ja toimistolla kolme henkilöä. 

Tuotteen resepti perustuu kansanperimätietoon. Kari Herttua oli tavannut kansanparantajan, joka valmisti havupuu-uutejuomaa pienimuotoisesti. Herttua sovelsi reseptin teolliseen tuotantoon. Luonnonmukainen juoma löysi asiakaskuntansa.

"Aluksi juomaa ostivat ihmiset, joilla oli jokin sairaus tai vaiva. Tällä vuosikymmenellä on tullut yhä enemmän asiakkaita, jotka haluavat huolehtia ennaltaehkäisevästi hyvinvoinnistaan", Herttua-Laiho arvioi.

Mäntyistä juomaa valmistetaan Siikaisten Hirvijärven kylällä sijaitsevalla tuotantolaitoksella vajaat 10 000 pullollista viikossa. Jälleenmyyjinä toimivat luontaistuote- ja ruokakaupat.