Hossassa jännitetään uuden kansallispuiston avajaisia

Julma-Ölkyn 4 500 vuotta vanhat kalliomaalaukset sijaitsevat Hossan Kuusamon puoleisessa osassa. Kuva: Sanne Katainen

Kalliomaalauksista on jäljellä vain hennot ääriviivat. Jos oikein tarkasti katsoo, saattaa kivestä erottaa punaisen ihmishahmon.

Metsähallituksen suunnittelija Sirke Seppänen osaa kertoa, että Hossan tulevan kansallispuiston kalliomaalaukset ovat 4 500 vuoden takaa. Ne ovat Suomen pohjoisimmat löydetyt maalaukset.

”Paikalliset shamaanit pitivät kallioita nykymaailmana”, Seppänen kertoo. ”Kallioiden vesirajasta pystyi sukeltamaan tuonpuoleiseen.”

Kevät ja talvi kohtaavat vielä Hossan retkeilyalueella. Vaikka valoa riittää jo iltayhdeksään asti, lumi sulaa vasta toukokuun puolella. Sen jälkeen alkaa puiston suurin sesonki, joka kestää pitkälle syksyyn.

Koirien käpälänjäljet erottuvat jäällä kelkkajälkien seasta.

”Viime vuosina talviaikaista kävijämäärää on piristänyt kaksi ranskalaista koiravaljakkoyrittäjää”, Seppänen kertoo.

Hossan retkeilyalueesta tulee pian kansallispuisto. Hallituksen esitys eduskunnalle kansallispuistolaista on saapunut viime viikolla ympäristövaliokuntaan mietinnön antamista varten.

Eduskunnan täysistuntoon lakiesitys menee huhtikuun lopulla. Lain odotetaan tulevan voimaan kesäkuun puolivälissä.

Puistoa odotetaan paikallisten keskuudessa innolla.

”On tämä meille kyllä iso juttu”, Seppänen sanoo.

Vähän päälle vuosi sitten suomussalmelaiset tekivät aloitteen Suomen satavuotiskansallispuistosta. Myös muut puiston kunnat, Taivalkoski ja Kuusamo, iloitsevat, että tavoite toteutui.

Ensimmäisen kerran ehdotus kansallispuistosta tehtiin vuonna 2002. Vaikka lopullinen päätös hallitukselta uupuu, Seppänen on luottavaisin mielin.

”Kyllä se on varmaa. Juhlapäiväkin on jo päätetty.”

Kesäkuussa juhlitaan puiston avajaisia suurin menoin. Yksi kohokohta on jäästä veistetty presidentti Urho Kekkosen patsas. Presidentti menetti Seppäsen mukaan sydämensä aikoinaan Hossalle.

Ennen avajaisia puistossa riittää paljon tekemistä. Yksi suurimmista savotoista on riippusilta, joka valmistuu Julma-­Ölkyn kanjonijärven ylle.

Siltaa ja muita korjausvelkaa helpottavia toimia varten ympäristöministeriö on myöntänyt tulevalle kansallispuistolle 2,5 miljoonaa euroa. Sillä rahalla parannetaan patikkapolkuja, rakennetaan uusia opasteviittoja ja lisätään palveluita. Myös liikuntarajoitteiset kulkijat on huomioitu puistossa.

”Meille on tärkeää, että kaikki pääsevät nauttimaan luonnosta”, Seppänen sanoo.

Seppästä hieman jännittää, kuinka turistit ottavat uuden kansallispuiston vastaan. Kävijämäärät tulevat eittämättä kasvamaan.

”Toivottavasti kävijät eivät pety. En kyllä usko sitä, koska täällä on kaikille kaikkea.”

Julma-Ölkyllä kulkevan vene­ajelun lisäksi puistoon tullaan katsomaan Värikallion kalliomaalauksia, melomaan, kalastamaan, pyöräilemään ja patikoimaan.

Kalastajille Hossa on paratiisi. Seppänen kertoo katkoista, jotka lymyävät järvien pohjassa. Ne maistuvat erityisesti siioille, ahvenille, harjuksille ja taimenille.

Hossa on ollut tähän asti metsä­talouden käytössä ja muuttuu kansallispuistopäätöksen myötä suojelualueeksi. Lakimuutoksessa paikallisilla säilyy metsästysoikeus. Kansallispuistossa saa myös harjoittaa poronhoitoa kuten ennenkin.

Aurinko painuu Julma-Ölkyn kallioiden taakse ja värjää maiseman tummaksi. Hossan puistossa ymmärtää, miksi paikalliset saattavat olla taikauskoisia.

Kuulemma puistossa lentelee kotka, joka on entinen ihminen, Seppänen valaisee tarinaa.

”Köyhä nuorukainen pyysi Julma-Ölkyn tietäjää avuksi saadakseen itselleen kauppiaan kauniin tyttären. Tietäjä lupautui toteuttamaan toiveen, jos saisi palkaksi neidon sielun. Häiden jälkeen tietäjä tuli vaatimaan palkkaansa. Koska nuorukainen ei tähän suostunut, tietäjä vei koko morsiamen. Nuorukainen lähti heidän peräänsä ja surmasi tietäjän. Ennen kuolemaansa tietäjä muutti miehen kotkaksi. Morsian vaeltelee puistossa yhä sielutta.”