Sellun huippuhinnat ovat ohi – laskua odotetaan koko tälle vuodelle

Pehmopaperin kysynnän kasvu perustuu muun muassa pehmopaperin kulutuksen kasvuun. Kuva: Stina Haaso

Syklisyydestään tunnetuilla sellumarkkinoilla eletään taas kerran käännekohtaa.

Sellun keittäminen on ollut metsäyhtiöille jäätävän kannattavaa liiketoimintaa parina viime vuotena, koska sellun markkinahinnat ovat olleet poikkeuksellisen korkeita.

Vahva talouskasvu, konttipula, luonnonkatastrofit ja tuotantokapasiteetin rajallisuus nostivat sellun kysyntää ja hintaa, mutta nyt tilanne on muuttunut monen tekijän summana. Talouden kasvuvauhdin hidastuminen on vähentänyt kysyntää, konttipula on hellittänyt ja alalle jo tulleet ja lähiaikoina tulevat suuret tuotantolinjat lisäävät sellun tarjontaa. Kysynnän ja tarjonnan yhteisvaikutuksena sellun hinta on kääntynyt laskuun.

Kiina on maailman suurin sellun käyttäjä ja siksi Kiina heiluttaa sellusykliä. Analyytikot seuraavat erityisesti Kiinan selluhintoja, koska niiden sanotaan heijastelevan parhaiten ostajien ja myyjien hintakäsitystä. Euroopassa on usein esillä listahintoja, joista annetaan asiakaskohtaisia alennuksia.

”Tiukkojen koronarajoitusten purku on saanut Kiinan kotimarkkinan aika hyvin toimimaan, mutta Kiinan vientimarkkinat yskivät. Se heijastuu esimerkiksi kartongin kysyntään ja siten myös sellun kulutukseen”, sanoo Afryn selluliiketoiminnasta vastaava johtaja Tomi Amberla.

”Hinnat ovat jo kääntyneet alamäkeen ja aika vähän on indikaatioita siitä, että hintojen alamäki olisi ohi”, analyysiyhtiö Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen arvioi.

Indikaation voi tiivistää niin, että se on yhtä kuin kysynnän ja tarjonnan suhde lisättynä varastojen muutoksella. Varastoja kasvatetaan tyypillisesti silloin, kun talous on kääntynyt ylämäkeen ja puretaan päinvastaisessa tilanteessa.

Kiinalaisilla on näppinsä pelissä myös varastojen muutoksissa. He ostavat sellua strategisesti varastoon. Juuri nyt sellun varastomäärät toimitusketjussa ovat korkeita.

Kuinka suuri pudotus tällä kertaa voisi olla? Siitä odotetaan huomattavaa, mutta hinnan ei kuitenkaan arvioida sukeltavan yhtä syvälle kuin edellisessä hintamontussa vuonna 2020, koska tuotantopanosten, kuten puun hinta on noussut.

Tällä logiikalla se tarkoittaisi nykyiseen hintatasoon 10–20 prosentin pudotusta.

”Täytyy muistaa lähtötaso, josta laskuun on lähdetty. Hinnat olivat yllättävän pitkään huomattavan ylhäällä. Arviomme mukaan hinnat jatkavat laskuaan koko vuoden, mutta säilyvät pitkän aikavälin keskiarvoihin suhteutettuna korkealla tasolla”, OP:n seniorianalyytikko Henri Parkkinen sanoo.

Parkkinen muotoilee niin, että vuoden 2023 loppuun mennessä 100–200 dollarin tonnihinnan lasku ei yllättäisi. Pudotuksesta 100 dollaria osuisi lyhytkuituiseen ja 200 pitkäkuituiseen selluun. Kiinassa lyhytkuituinen markkinasellu maksaa nyt noin 700 dollaria tonnilta ja pitkäkuituisen hintataso liikkuu 900 dollarin tuntumassa.

Tähän vuoteen osuu kolmen ison sellulinjaston käynnistys. Araucon Mapa-projekti Chilessä, UPM:n Paso de los Toros Uruquayssa ja Metsä Fibre Suomen Kemissä lisäävät sellun tarjontaa yli neljä miljoonaa tonnia vuodessa. Ihan heti ne eivät pysty tuottamaan sellua täydellä kapasiteetilla, mutta joka tapauksessa lisäys on merkittävä.

Sellun kulutuksen odotetaan lisääntyvän pitkässä juoksussa, koska pehmopaperin kulutus kasvaa ja puupohjaisilla kuiduilla korvataan muun muassa muovia.

Sellusyklin kannalta lisäkapasiteetin aloitus näyttää osuvan huonoon aikaan. Näin isoissa projekteissa yhdellä suhdannekäänteellä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä. Kemin pitkäkuituisen sellun odotetaan solahtavan markkinoille suhteellisen kivuttomasti, mutta lyhytkuituisen Etelä-Amerikan lisätonneilla on suurempi vaikutus kysynnän ja tarjonnan tasapainoon.

Amberla painottaa, että uudet tuotantolinjat ovat nykyaikaisia ja tehokkaita ja sitä kautta kilpailukykyisiä.

Jos lyhytkuituisen sellun hinta asettuu tässä jutussa arvioituun 600 dollariin tonnilta, niin silläkin hinnalla yhtiöt tekevät edelleen tulosta. Esimerkiksi UPM on arvioinut Paso de los Torosin kassakustannustasoksi 280 dollaria tonnilta.

Sellun hinnanlasku heikentää metsäyhtiöiden tuloksia tänä vuonna. Kun lisäksi paperin ja sahatavaran hinta on laskenut, niin viime vuoden tulostasoja ei enää ole odotettavissa.

Helsingin pörssissä noteerattavat kolme isoa metsäyhtiötä tuottavat enemmän sellua kuin kuluttavat itse eli ne ovat niin sanotusti selluylijäämäisiä. Sellun hinnanlasku iskee niihin.

”Iskua vaimentavat tai koventavat niin sanotut dynaamiset vaikutukset eli sellun hintamuutoksen siirtyminen esimerkiksi paperin hintaan ja tuotantokustannuksiin”, Viljakainen sanoo.

Parkkinen arvioi, että sellusyklin muutos on jo pitkälti huomioitu metsäyhtiöiden osakekursseja koskevissa arvioissa. Niiden perusteella sellun odotetaan halpenevan jopa enemmän kuin tässä jutussa arvioitu 10–20 prosenttia. UPM:n ja Stora Enson osakkeet ovat halventuneet noin 10 prosenttia tämän vuoden aikana.