Ennallistamisvääntö oli arvoton näytelmä − jos siitä ei oteta opiksi, tahtipuikko luiskahtaa vääriin käsiin

Kuva: Timo Filpus

EU:n ennallistamisasetus on viimeinkin ylittämässä maaliviivan. EU-parlamentti hyväksyi lakipaketin lopullisen muodon kuluvan viikon tiistaina. Jäsenmaiden siunaus tulee pian.

Ennallistaminen on yksi EU:n vihreän kehityksen ohjelman tärkeimmistä lakipaketeista. Sen tavoitteena on kääntää luonnon monimuotoisuus kasvu-uralle.

Kokonaisuudesta tuli lopulta siedettävä, vaikka eri tahoilla edelleen kiristellään hampaita. Suomelle koituva lasku jää arvioitua pienemmäksi. Turvemaiden vesittäminen ja luontotyyppien heikentämiskielto ovat mukana, mutta loivennettuina. Metsien ennallistaminen ei jää pelkästään Natura 2000 -alueisiin, mutta muualla se alkaa vasta vuonna 2030.

Ongelmiakin toki on esimerkiksi ennallistamisen ja muiden EU:n ympäristösäädösten yhteensovittamisessa. Metsän ennallistaminen karjaeläinten luonnonlaitumeksi ei onnistu, koska metsäkatoasetuksen mukaan metsää ei saa raivata maatalouskäyttöön. (MT 28.2.)

Vastuu ennallistamistoimenpiteistä jää paljolti jäsenmaille ja liikkumavaraa on kohtuullisen paljon. Se on käytettävä järkevästi.

Valitettavasti se tapa, jolla EU-koneisto kasasi kiistellyn asetuksen, ei tee kunniaa hyvälle asialle, jota kansalaisten enemmistö myös Suomessa kannattaa.

Ursula von der Leyenin johtama EU-komissio lähti alun alkaen viemään koko vihreän kehityksen ohjelmaa ja sen mukana ennallistamisasetusta eteenpäin liian yksisilmäisesti. Nuotit kirjoitettiin pääsääntöisesti ympäristö- ja ilmastoasiantuntijoiden ja -aktivistien toiveiden mukaan.

Muiden alojen ja kansallisten erityispiirteiden asiantuntijoita ei kuunneltu. Kelvottoman valmistelun vuoksi esitys vilisi yksityiskohtia, joita erilaisissa kansallisissa olosuhteissa maa- ja metsätaloutta harjoittavien oli vaikea sulattaa. Korjausliikkeet, joilla hyväksyttävyyttä olisi lisätty, jätettiin tekemättä.

Kesällä 2023, kun EU-parlamentissa piti äänestää puolesta tai vastaan, puolustajien ja vastustajien välinen kuilu oli revennyt syväksi ja leveäksi. Parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeistolainen EPP, yritti kaataa esityksen ja palauttaa sen takaisin komission valmisteltavaksi. Vihreät ja sosiaalidemokraatit julistivat, että valtava mahdollisuus tärvätään, jos asetusta ei nyt hyväksytä.

EPP hävisi pelin. Se oli katkera pettymys maataloustuottajille ja metsänomistajille, vaikka parlamentin kanta oli muutoksilla ryyditetty siedettävä kompromissi.

Katkeruus kasvoi, kun selvisi, ettei parlamentin sosiaalidemokraatteja edustanut espanjalainen pääneuvottelija César Luena pitänyt kiinni sovituista muutoksista jäsenmaiden muodostaman neuvoston ja komission kanssa käydyissä kolmikantaneuvotteluissa. EPP yritti kaataa myös tämän neuvottelutuloksen, mutta epäonnistui.

Lopputulos on sekä pahempi että parempi kuin pelättiin riippuen siitä, kummalta puolelta asiaa katsoo. Pahinta on se, että liian monen maataloustuottajan ja metsätalouden harjoittajan kuppi oli mennyt nurin jo ennen kuin arvoton näytelmä ennallistamisasetuksesta saatiin näyteltyä loppuun. Se on näkynyt eri puolilla Eurooppaa mielenosoituksina.

Äkäisimmät yksipuolisiin säädöksiin kyllästyneet uhkaavat kesäkuun EU-vaaleissa äänestää laitaoikeistoa, joka vastustaa lähtökohtaisesti Brysselin lainsäädäntökoneiston tuotoksia

On hyvin mahdollista, että ne, jotka viis veisaavat luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta, pääsevät ensi syksynä heiluttamaan tahtipuikkoa unionin päätöksenteossa. Jos näin käy, kaikilla maltillisilla niin EU:n komissiossa, parlamentissa kuin jäsenmaissakin on itsetutkiskelun paikka.

Luontokadon ja ilmastonmuutoksen jarruttamista on jatkettava, mutta niin, ettei mikään taho tunne olevansa suuri häviäjä, vaikka kaikki joutuvat tekemään kompromisseja.