Nämä ovat keskeiset muutosehdotukset Saimaalle suunniteltuihin kalastusrajoituksiin

Viimeiset 14 vuotta saimaannorppakanta on kasvanut. Kuva: Miina Auttila / Metsähallitus

Itä-Suomen elinvoimakeskus on laatinut ehdotuksen Saimaan kalastusrajoituksiksi vuosille 2026–2031.

Raportti sisältää arvion Saimaan kalastusrajoitusten vaikutuksista saimaannorpan suojelutavoitteisiin ja kalanpyydyskuolleisuuteen vuosina 2011–2025.

Raportin mukaan elinvoimakeskuksen ehdotukset turvaavat saimaannorppakannan kasvun suojelustrategian tavoitteiden mukaisesti. Samalla turvataan kotimaisen kalan saatavuus ja käyttö sekä Saimaan kalastusmahdollisuudet.

Itä-Suomen elinvoimakeskus esittää maa- ja metsätalousministeriölle, että kalastusrajoitusaluetta laajennetaan 336 neliökilometriä aikaisempaan asetukseen nähden. Kalastusrajoitusalueen pinta-ala olisi tällöin kokonaisuudessaan 3134 neliökilometriä.

Aluelaajennuksia tulisi erityisesti Etelä-Saimaalle, Louhivedelle, Luonterille, Puruvedelle ja Pyhäselälle. Ehdotukset perustuvat saimaannorpan pesimäalueen laajentumiseen viime vuosina.

Verkkokalastuskiellon aika säilyisi ennallaan 15.4.–30.6. Verkkokalastuskieltoa ei pidennettäisi, koska ympärivuotiset rajoitukset ja aluelaajennukset ovat tehokkaampia toimenpiteitä ja heinäkuu on tärkeä kalastuskuukausi kotimaisen kalan käytölle.

Vesialueen omistajat ja erityisen oikeuden haltijat voisivat edelleen tehdä kalastusrajoitusalueen ulkopuolella sopimuksia kalastuksen rajoittamisesta ja kieltämisestä saimaannorpan suojelemiseksi.

Saimaan alue tuottaa 45 prosenttia muikkusaaliista. Kuva: Pentti Vänskä

Muikkuverkkojen käyttöaikaa selkeytettäisiin niin, että kieltoaika olisi 15.4.–15.6. Kieltoaika päättyisi viisi päivää nykyistä asetusta aiemmin. Tällöin Saimaan rannoilla voitaisiin myös syödä juhannuksena itsepyydettyä muikkua. Muikkuverkko on vähäisen riskin pyydys norpille.

Raportissa esitetään myös verkkojen avoveden aikaisesta ankkurointipakosta luopumista. Ankkurointi ei varmista verkon norppaturvallisuutta eikä kireällä pysymistä. Ankkurointi on koettu myös valvonnassa haasteelliseksi.

Ympärivuotisin kalastusrajoituksiin esitetään vähäisiä muutoksia rysäkalastukseen. Lisäksi esitetään kalastuksen valvonnan ja norppaturvallisten pyydysten kehittämisen jatkamista.

Maa- ja metsätalousministeriön ja Itä-Suomen elinvoimakeskuksen yhteistiedotteessa todetaan, että saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisessa on onnistuttu.

Viimeiset 14 vuotta saimaannorppakanta on kasvanut asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Saimaannorppakanta on kasvanut sadalla yksilöllä kuudessa vuodessa ja syntyvyys on tuplaantunut 15 vuodessa. 2000-luvulla kanta on kasvanut noin 240 yksilöstä noin 530 yksilöön. Uhanalaisuusluokka on muuttunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi.

Nykyiset ympärivuotiset kalastusrajoitukset ovat osoittautuneet toimiviksi. Kuutteja vanhempia norppia jää kalanpyydyksiin hyvin harvoin. Pyydyskuolleisuuden riski on suurin nuorilla saimaannorpilla ensimmäisten 15 kuukauden aikana.

Vuosina 2021–2025 ei havaittu yhtään aikuisen norpan kuolemaa kalanpyydyksiin.

Saimaan vuosittainen kalasaalis on noin kolme miljoonaa kiloa. Saimaalla kalastaa 57 000 vapaa-ajankalastajaa ja 200 kaupallista kalastajaa. Vuonna 2024 sisävesien kaupallisesta saaliista Saimaan alue tuotti 25 prosenttia, muikkusaaliista osalta 46 prosenttia. Kaupallisten kalastajien saaliin taloudellinen arvo tuottajahinnoilla oli 3,6 miljoonaa euroa.

Elinvoimakeskus luovutti maa- ja metsätalousministeriön tilaaman raportin torstaina 8.1.2026 maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille. Ministeriö valmistelee seuraavaksi luonnoksen valtioneuvoston uudeksi asetukseksi Saimaan kalastusrajoituksista. Nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy 14.4.2026.

”Saimaannorpan suojelemiseksi tehty työ on ollut hyvin tuloksekasta. Sen onnistumisen edellytyksenä on, että niin paikalliset asukkaat kuin ammatinharjoittajat sekä järjestöaktiivit kokevat suojelutoimet perusteltuina, ja niille on laaja tuki. Saimaannorpan suojelussa on viisautta sovittaa eri näkökulmia yhteen ja näin on toimittu jo vuosikymmeniä. Ministeriö tahtoo jatkaa hyväksi havaitulla, yhteistyötä korostavalla linjalla”, sanoo Essayah.