”Poikani ajavat niitä puita”
ylöjärvi (MT)
Kuljetusliike A. J. Lamminsivun toimitusjohtaja Antti Sivula ja hänen kolme poikaansa saavat leivän puun autokuljetuksista. Viime ajat on kuljetettu sahoille ja paperitehtaille valtion mailta hakattua puuta.
”Kyllä siihen jonkinmoinen lovi tulee”, Sivula sanoo elinkeinostaan, kun Seitsemisen ja Helvetinjärven välisten valtion metsien hakkuut kielletään.
”Sehän on sellainen firma, että se vie läpi päätöksen, minkä on tehnyt”, Sivula sanoo luontoaktivisteista.
”Seuraavaksi laitetaan sitten varmaan yhteen Seitseminen ja Nuuksio, niin täältä loppuu sekin vähä hakkuu- ja ajomiehiltä, mitä jäljellä on. Olemme pieniä yrityksiä, mutta meitä on paljon”, Sivula tuohtuu metsätöistä palkkansa ja verorahansa hankkivan porukan puolesta.
Yritys työllistää oman perheen lisäksi 2–3 kuljettajaa.
Esa Sivula ajaa työkseen puutavara-autoa ja rentoutuu vapaa-aikoinaan metsästellen. ”Olen suuresti vastaan metsästyskieltoa.”
Antti Sivula suree hakkuilta rauhoitettujen nuorten männiköiden ränsistymistä. ”Kyllä ne puut itsestäänkin kaatuvat, kyllä se on törkeän näköistä, vanhat miehet haudassaan kääntyvät, jotka näitä metsiä on ikänsä laitelleet.”
Hänen mielestänsä ympäristöväellä on liikaa valtaa.
”Hyviä männiköitä”, sanoo hakkuukoneenkuljettaja Harri Kangas Ylöjärven kaupungin Kurun kaupunginosan valtion maiden harvennushakkuista.
Uutta puuta nousee kankaisiin niin, että harventajille tulee jo kiire. Kangas sanoo lumituhoja riittävän osin ylitiheyteen riukuuntuvissa metsissä.
Valtion maiden hakkuita urakoi lapualaisen Jorma Hirsimäen yritys kolmevuotisella sopimuksella. ”Se on leipäkysymys meikäläiselle”, sanoo Kankaan hakkaamat puut ajava Risto Leppänen kansallispuistojen yhdistämisaikeista.
Metsähallituksen Länsi-Suomen alueen aluejohtaja Heikki Savolaisen mukaan Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen välisellä alueella on valtion metsää ”suuruusluokaltaan 30 000 hehtaaria. Vuotuinen hakkuumahdollisuus on 100 000–120 000 kuutiometriä.”
Jos metsän keskihinta on 2 000–3 000 euroa hehtaarilta, alueen metsätaloudellinen arvo on 60–90 miljoonaa euroa. Vuotuisen puunmyynnin arvo laskettuna 30 euron keskikantohinnalla tuo valtiolle eli meille 3–3,6 miljoonaa euroa.
Puunkorjuun ja metsänhoidon töissä ahertaa paljon väkeä. Vuosipalkat ja verot liikkuvat miljoonissa euroissa seudulla, jolla ei juuri työvoimaa kysellä.
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
