Istutusalueen maalaji on helpointa selvittää maanmuokkauksen jälkeen. Tässä maalaji on hiekkamoreeni. Kuva: Rami Marjamäki
Löysitkö puuntaimet talven jälkeen kyljellään makaamasta? Tämä amatööri-istuttajan yleinen tapa altistaa puut routavaurioille
Routivalla maalla taimien kuntoa on syytä käydä tutkimassa heti alkukeväällä.
Rouste on puskenut edelliskeväänä istutetun taimen ylös. Kuva: Rami MarjamäkiKun taimet saa alkavan kasvukauden aikana maahan, metsänomistaja saattaa huokaista helpotuksesta: nyt uudet puut saavat huoleti kasvaa taimikon varhaishoitoikään asti.
Myöhemmin istutustyömaalla saattaa kuitenkin odottaa ikävä yllätys – etenkin, jos talvi on ollut sääolosuhteiltaan vaihteleva ja vähäluminen.
”Huonosti muokatulla maalla hatarasti istutetut taimet ovat seuraavana keväänä herkästi kyljellään. Routa nostaa myös luontaisesti kasvaneita taimia maasta”, toteaa metsäasiantuntija ja metsänomistaja Matti Äijö Ikaalisista.
Äijön mukaan istutusalueen riskialttiutta eli maalajia kannattaa selvittää jo maata muokattaessa ja istutettaessa.
”Silloin kun on puusto päällä, maalajia on vaikea hahmottaa. Hakkuun jälkeen kivisyyden näkee, mutta hienoaineksen osuuden näkee vasta muokkauksen yhteydessä”, hän toteaa.
”On huomioitava, että parin hehtaarin aukolla voi olla monenlaisia maalajeja ja metsätyyppejä. Silloin voi esimerkiksi syksyllä käydä katsomassa ensimmäisten yöpakkasten vaikutuksen; onko maa routinut.”
Routiminen tarkoittaa maan pinnan kohoamista, kun lämpötila putoaa pakkaselle. Routivia maalajeja ovat hienorakeiset savi, lieju, hieno hieta, hiesu sekä hiesu- ja useat muut moreenit. Routimattomia maalajeja ovat kallio, karkea hiekka ja sora. Rouste taas tarkoittaa kostean maan äkillisestä jäätymisestä aiheutuvaa pintaroutaa.
Routivalla maalla istutus on tehtävä erityisen huolellisesti. Tässä paakussa on riittävästi kosteutta, Matti Äijö näyttää. Kuva: Rami MarjamäkiRoutivilla maalajeilla maanmuokkaajan on tehtävä riittävän isot laikut ja istuttajan muistettava upottaa taimipaakku syvälle, jotta juuret ulottuvat humukseen asti.
”Amatööri-istuttajan yleisin virhe on, että taimi jätetään liian pinnalle. Paakku ei missään tapauksessa saa jäädä näkyviin, eikä haittaa, vaikka osa vihreistä neulasista jäisi mullan peittoon, taimi kasvaa sieltä kyllä”, Äijö neuvoo.
”Siemen taas pitäisi saada humuksen reunaan. Routivilla mailla uudistaminen siemenestä ei tahdo onnistua.”
Jos rousteen nostamia taimia löytyy, niitä voi alkukeväällä koettaa vielä kiireen vilkkaa pelastaa.
”Osa on tuhoon tuomittuja, mutta osan saa poljettua takaisin maahan. Hyvällä tuurilla ne lähtevät uudestaan kasvuun. Pieni istutuskuokka olisi hyvä olla.”
Taimien pelastamisessa kuivuus on pahin uhka. Jos nousseet taimet ovat ehtineet kuivahtaa, niitä ei pelasta enää mikään.
”Sen vuoksi kannattaa käydä katsomassa heti, kun lumi on sulanut.”
Vaikka taimi virkoaisi uudestaan kasvuun, siihen jää usein mutka runkoon.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
