Paperimiehistä pian pula
Metsä Groupin koulutus on Olli Hynnisen mielestä ollut laadukasta. Ville-petteri määttä Kuva: Viestilehtien arkistoJoutseno (MT)
Metsä Groupin henkilöstön kehittämispäällikkö Hannu Tolonen on huolissaan nuorisoasteen prosessinhoitajakoulutuksen vähäisistä opiskelijamääristä.
”Ainoastaan Porvoossa on Neste Oilin takia paljon opiskelijoita. Muualla on vaikea saada luokat täyteen.”
Tilanne on vaikea metsäalalle, sillä metsäteollisuuden työtehtävät vaativat kattavaa ennakko-osaamista. Suosittu Metsä Fibren syventävä prosessinhoitajankoulutus on yksi näistä. Tänä keväänä yli 1 300 hakijasta vain 20 pääsi puolitoistavuotiseen oppisopimuskoulutukseen, jossa aikaisemman tiedon päälle rakennetaan erityisosaamista.
Tolosen mukaan teollisuuden yritykset tarjoavat koulutusta, koska yhteiskunnan tarjoama ei enää riitä.
Ammattilaisten hiljaista tietoa halutaan siirtää mahdollisimman ajoissa. Samalla saadaan yritykselle eläkeikään asti rautainen osaaja.
”Kyllä näillä kavereilla on työpaikka Suomessa”, Tolonen viittaa koulutukseen otettuihin hakijoihin.
Metsäteollisuuteen on aukeammassa valtavasti uusia työpaikkoja, kun eläköitymismäärät kasvavat. Pelkästään Itä-Suomessa vapautuu monta sataa työpaikkaa seuraavan viiden vuoden kuluessa.
”Nuorille pitäisi painottaa, ettei tämä ole auringonlaskun ala, vaikka niin on väitetty.”
Työstä sellun tuotannossa on monella väärä mielikuva. Todellisuudessa työ on haasteellista ja tarkkuutta vaativaa. Samanaikaisesti pitää hallita useampi monimutkainen tapahtumaketju. Kolmivuorotyö tuo mukanaan omat vaatimuksensa.
”Eniten tässä on yllättänyt prosessien haasteellisuus. Ne ovat suhteellisen monimutkaisia. Toisaalta suurimmat onnistumiset ovat niitä, kun sisäistää jonkun kokonaisuuden toimimisen”, kertoo viime vuoden keväällä koulutuksen aloittanut Olli Hynninen.
Hän on edelliseltä koulutukseltaan sähköautomaatioasentaja ja ehtinyt olemaan työelämässä jo useamman vuoden.
Mielenkiinto metsäalaa kohtaan sai Hynnisen hakemaan Metsä Fibren tarjoamaan koulutukseen. Sisään päästääkseen Hynninen joutui läpäisemään tiukat pääsyvaatimukset.
”Valinta on hyvin tarkkaa. Ensin katsotaan hakemuksista sopivat koulutus- ja työtaustat. Sitten valitaan tietty määrä hakijoita tehdaskohtaiseen haastatteluun. Tämän jälkeen tehdään vielä psykologiset testit ja vielä mahdollinen lisähaastattelu”, Tolonen selventää.
Ilman ammattikoulun prosessinhoitajan, sähköautomaatioasentajan tai kone- ja metallialan tutkintoa koulutukseen on hyvin vaikea päästä. Lisäksi hakijalla tulisi olla kokemusta oman alan töistä. Tämä selittää osaltaan, miksi sisään päässeiden joukossa ei ollut naisia. Edellä mainittujen tutkintojen suorittajista vain pieni osa on naisia.
”Meillä toivotaan, että enemmän naisia hakisi alalle. Se olisi todella hyvä juttu. Osaaminen on kuitenkin ensisijainen pääsyvaatimus”, Tolonen kertoo.
Tänä vuonna Metsä Groupin prosessinhoitajakoulutukseen oli jälleen enemmän hakijoita kuin viime vuonna. Myös UPM järjestää omaa oppisopimuskoulutusta. Yritysten järjestämässä koulutuksessa ei ole juuri eroa, vaan työntekijät voisivat olla kumman tahansa tehtaassa.
Tolosen mielestä yksi suosion syistä on metsäalan työnantajakuvan parantuminen.
Etenkin Metsä Group on onnistunut uudistamaan ilmettään. Puskaradion kautta välittyvät viestit ovat positiivisia.
Kiinnostus metsäalaan sai myös Hynnisen hakemaan koulutukseen.
”Selluteollisuus on yksi valtion kantavista teollisuudenaloista. Prosessinhoitajan työssä yhdistyy kiinnostava tekniikka ja riittävä haasteellisuus”, hän kertoo.
Oppisopimuskoulutus on saanut kiitosta niin opiskelijoilta kuin työyhteisöltäkin. Kaksivuotiseen koulutukseen sisältyy neljän viikon teoriaosuus, jonka jälkeen tehtäviin perehdytään kokeneen työntekijän ohjauksessa.
Hynninen on pitänyt koulutuksesta.
”Kyllä tämä on haasteellista hommaa, mutta todella palkitsevaakin.”
Laura Nikinmaa
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
