Professori Maarit Kallio: EU:n ilmastolinjaukset siirtävät hakkuut Euroopan ulkopuolelle
EU:n ilmastotavoitteet eivät tuo juurikaan globaaleja ilmastohyötyjä, sillä tuotanto siirtyy silloin muualle. Tavoitteet merkitsevät valtavaa tulonsiirtoa pois Euroopasta.
EU:n linjauksilla olisi toteutuessaan erittäin suuria vaikutuksia Euroopan metsätalouteen. Kuva: Hanne Manelius, Timo FilpusMetsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta epäilee, että EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamat nielutavoitteet ja biodiversiteettistrategia toteutuessaan aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta muihin maihin.
”Käytännössä se merkitsisi valtavaa tulonsiirtoa EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna”, Kallio sanoo.
”Käytännössä se merkitsisi valtavaa tulonsiirtoa EU-maista muualle.”
Kallio selittää tätä sillä, että jos EU:ssa hakataan vähemmän, mutta puutuotteiden kysyntä pysyy lähes ennallaan, tuotanto siirtyy muualle.
”Mallinnustulosten mukaan noin kaksi kolmasosaa EU:n hakkuuvähennyksistä kompensoituisi lisääntyneillä hakkuilla muualla maailmassa”, Kallio selittää.
Metsien hiilinielu EU:ssa voi kasvaa, mutta koska suuri osa vaikutuksista valuu muualle, linjausten globaali ilmastovaikutus jää vaatimattomaksi.
Samalla EU:n Lulucef sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla olisi toteutuessaan erittäin suuria vaikutuksia Euroopan metsätalouteen.
”Tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Niiden toteuttaminen on kuitenkin osoittautumassa huomattavasti vaikeammaksi kuin poliittisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Myöskään tavoitteiden globaaleja seurannaisvaikutuksia ei ole arvioitu”, Kallio kritisoi Audiomedian haastattelussa.
Kyse on Euroopan metsätalouden historiallisesta leikkauksesta.
Kallion mukaan hakkuuvähennysten suuruusluokka olisi vuosina 2030–2035 noin 113–117 miljoonaa kuutiometriä verrattuna markkinaehtoiseen kehitykseen. Kallio muistuttaa, että kyse olisi historiallisesta leikkauksesta ja vastuu tavoitteiden saavuttamisesta ja mahdollisista seuraamuksista on jäsenmailla.
Euroopan unionin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskeva Lulucf-asetus asettaa jäsenmaille tiukat hiilinielutavoitteet vuosille 2026–2030.
Professori Maarit Kallion haastattelu perustuu Suomen Metsäsäätiön rahoittaman tutkimuksen tuloksiin. Audiomedia on vuonna 1995 perustettu viestintätoimisto, joka on erikoistunut metsä-, bio- ja energiatalouden sekä puurakentamisen viestintään.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
