Haaste käräjille oli suuri yllätys
Tapio Walta (vas.) ja Tuomo Siponen muistelevat käräjäkokemustaan. Ei ollut hauskaa. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkisto”Oli melkoinen yllätys joutua käräjille, kun hankki tuontipolttoainetta korvaavaa energiapuuta liki 2 000 kiintokuutiota”, Kaskihake Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Siponen sanoo.
Pahimmillaan tuomio metsärikoksesta olisi voinut olla kaksi vuotta vankeutta. Lisäksi syyttäjä vaati vastaajilta yli 20 000 euroa rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä.
Siponen ja maanomistaja Tapio Walta olivat käräjillä metsäasioista ensimmäistä kertaa. Walta kertoo käräjien olleen kokemus sinänsä, salissa tuoli oli epämiellyttävä ja päivä pitkä.
”Säälin poikia, itse olin enemmän sivustaseuraaja.”
Hän ja muut syytteestä vapautetut ovat hyvillään, ettei hakkuun tehnyttä metsäkoneurakoijaa vedetty juttuun mukaan.
Metsäammattilaisten erilaisia mittaustuloksia Waltakin ihmettelee. Päteviä henkilöitä piti olla molemmin puolin.
”Metsäkeskuksen mittaajat eivät kutsuneet minua mukaan metsään missään vaiheessa.” Walta kävi yhden kuvion reunassa katselmustoimikunnan mukana.
Vastaajakolmikko arvelee, että saamatta olevista kemeratuista riittää vielä vääntöä. Summa on noin 20 000 euroa.
Wallan tila on ollut suvun hallussa 1700-luvulta alkaen. Metsään on tukeuduttu aina ja niin aiotaan tukeutua vastakin.
Hakkuut suunnitellut Leevi Airaksinen on hoitanut tilan metsiä pitkään. Siposen Walta on oppinut tuntemaan luotettavana kumppanina.
”Energiapuun korjuu on hyvä asia, metsä tulee kerralla kuntoon. Tällä niemellä on hakattu riittävästi puuta maahan mätänemään”, Walta sanoo. Tilan rehevillä kasvupohjilla puun kasvua on vaikea estää.
Siposen ja Airaksisen mielestä energiapuutakin voisi tietoisesti kasvattaa. Menetelmät ovat olleet tiedossa ainakin jo kymmenen vuotta.
”Taimikonhoidossa tuetaan kuitupuun tuottajaa energiapuun kustannuksella”, Airaksinen väittää. Hän esittää vaihtoehdon, jossa perinteinen taimikonhoito korvataan energiapuuharvennuksella 13–15 metrin valtapituudessa.
Vuonna 2006 Tapio on julkaissut kirjasen Energiapuuta ainespuusta tinkimättä. Siinä todetaan, että nykyisin pienpuuhake tulee pääasiassa nuorista metsistä, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä. Se ei riitä, jos Suomen ilmastotavoitteet aiotaan toteuttaa.
Joissakin taimikoissa metsänomistajan kannattaa harkita aines- ja energiapuun yhdistettyä kasvatusta. Valinta on tehtävä taimikonhoitovaiheessa.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
