Metsän viisaus antaa vastavoimaa kulutuksen kulttuurille

Metsä on Pauliina Kainulaiselle tärkeä hiljentymisen paikka. Kuva: Samuli Kuittinen

JOENSUU (MT) Järjen ylivaltaa pitää luterilaisen kirkon sisälläkin vastustaa ja samalla puolustaa kohtuuden ideologiaa.

Kontiolahtelainen teologi Pauliina Kainulainen näkee luonnossa ja suomalais-ugrilaisessa perinteessä paljon sellaista viisautta, jota kannattaa nykyaikana etsiä ja johon pitää syventyä.

Suomen Kulttuurirahaston apurahatutkijana hän perehtyy parhaillaan metsän teologiaan ja selvittelee muun muassa sitä, miten maailmalla kristillisyys ja luonto kohtaavat.

"Maailmalla ekologinen näkökulma ei todellakaan ole marginaalissa. Hengellisyys tarjoaa vastavoimaa kulutuskulttuurille", Pohjois-Karjalassa kansalaisjoukkovoiman näytteeksi muodostuneen kohtuusliikkeen perustajiin lukeutuva Kainulainen sanoo.

"Metsän teologia on nimi yhdelle kristillisen tradition lähestymiskulmalle. Kirkkomme on ottanut vaikutteita monista maailman kirkoista, nyt olisi vihdoin aika katsoa lähelle ja löytää se, mitä lähiluonnolla on meille opetettavaa."

Papin työ on vuosien mittaan yllättänyt Kainulaista siinä, miten paljon yhteistä pohdittavaa luonnontieteilijöiden ja teologien välille voi syntyä.

"Huoli luonnon tulevaisuudesta on merkittävämpi kuin opilliset erimielisyydet."

Kunnioittavalla asenteella Kainulaisen mielestä pitäisi suhtautua kaikkiin luonnossa eläjiin, myös susiin.

"Toivottavasti niillekin paikka Suomesta löytyisi", hän huokaa.

Ihmisen loputon eduntavoittelu oli pontimena perustaa kohtuusliike kuutisen vuotta sitten.

"Tänä syksynä julkaisemme kohtuuspamfletin. Sen avulla heitämme ideaa ympäri Suomen. Kyseessä on avoin kansalaisliike, jossa toimiminen sopii minulle erittäin hyvin."