Hirvituhot aiheuttavat vuosittain miljoonien kuutioiden kasvutappiot Ruotsissa

Ruotsin metsäviranomaisen tekemän inventoinnin mukaan useammassa kuin joka toisessa ruotsalaisessa taimikossa on hirvivahinkoja. Kuva: Johannes Tervo

Hirvieläimet aiheuttavat vuosittain 6,4 miljoonan kuutiometrin kasvutappiot ruotsalaisissa metsissä.

Kasvutappio vastaa hieman yli seitsemää prosenttia Ruotsin vuotuisesta hakkuumäärästä. Se on samaa kokoluokkaa kuin Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan vuosittain käyttämä puumäärä.

Hirvituhojen aiheuttamat kasvutappiot ovat huomattavasti suurempia kuin metsäpalojen ja kirjanpainajien yhteenlasketut tuhot.

Luvut selviävät Ruotsin metsäviranomaisen eli Skogsstyrelstenin heinäkuun alussa hallitukselle jättämästä raportista.

"Ongelma ei ole millään tapaa tuntematon, mutta sen suuruus on ollut epäselvää", kirjoittaa Skogsstyrelsenin pääjohtaja Herman Sundqvist.

Skogsstyrelsenin tekemän inventoinnin perusteella useammassa kuin joka toisessa ruotsalaisessa taimikossa on hirvivahinkoja.

Heikentynyt kasvu aiheuttaa laskelman mukaan myös kansantaloudellisia kustannuksia, kun metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta saatava bruttokansantuote pienenee.

Vuodessa hirvieläinten syömien taimikoiden kasvutappio aiheuttaa valtiolle 7,2 miljardin kruunun menetykset, mikä vastaa euroissa noin 680 miljoonaa.

Lisäksi hirvieläimet aiheuttavat Ruotsissa vuosittain noin 56 000 kolaria.

Raportin mukaan hirvituhot myös heikentävät metsän biologista monimuotoisuutta, ja lisäävät sen alttiutta muille tuhoille.

Sundqvistin mukaan ratkaisu asiaan on melko yksinkertainen. Käytännön toteutus on vaikeampaa.

"Ratkaisu olisi istuttaa enemmän mäntyä ja ampua enemmän hirvieläimiä."

Tasapainon löytäminen hirvikannan suuruuden ja syötäväksi sopivien taimikoiden välille vie kuitenkin aikaa.

"Riistan ruokinta on vain tekohengitystä eikä ongelman ratkaisu", Sundqvist pohtii.

Lue kirjoitus kokonaisuudessaan.