Uusia ratkaisuja konekorjuuseen
Heikki Aholan palstalta korjattiin energiapuuta viime syksynä Limingan Koskelankylässä. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoOULU (MT)
Jos kouran voi vaihtaa kymmenessä sekunnissa, yhdistelmäkone voi tulla houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi energiapuun korjuussa. Langaton tiedonsiirto korjuukouran ja ohjaamon tietokoneen välillä kiinnostaa varmasti monia koneyrittäjiä.
Koneyrittäjä Micael Granlund uskoo myös rengaskohtaisen pintapaineen säädön lyövän itsensä läpi lähivuosina.
Hän ja muutama kymmenen muuta pohjoissuomalaista metsäalan ammattilaista tutustuivat ruotsalaisten kehittämiin innovaatioihin Suomen metsäkeskuksen bioenergiahankkeen matkalla.
Yhdistelmäkoneen hankintaa estää usein se, että sen koura on kompromissi, koska kouran vaihto veisi aikaa, Granlund sanoo. Pikalukitus tekee kouran vaihdon nopeaksi ja helpoksi.
Toistaiseksi yhdistelmäkoneiden suosio on Pohjois-Suomessa kovin pientä. Stora Enson kohteilla niitä on käytössä puolen kymmentä, metsäpalvelupäällikkö Kari Marjakangas arvioi.
Stora Enson kohteissa kaluston valinta on yrittäjällä.
”Meidän kanssamme pitää kuitenkin keskustella. Varmistetaan, että kalusto sopii tehtäviinsä.”
Ruotsalainen Fiberdrive AB on kehittänyt pikalukituksen ja myös valmistaa laitteita itse. Pienehkö yritys käyttää kalustossaan myös rengaskohtaista, automaattista pintapaineen tasausta. Samalla menetelmällä tasataan ajoneuvon kallistelua.
”Kallistelussa syvimmät painaumat syntyvät”, Granlund sanoo. Esimerkiksi ojan ylityksessä paino siirtyy normaalisti ojan pohjalla oleville pyörille. Jälki voi olla pahaa.
Granlund kertoo kysyneensä, miten pehmeälle alustalle koneilla voi mennä. Vastaus oli, että aivan liian pehmeille.
Telojen käyttöä Granlund pitää kalliina.
Johtava esittelijä Heikki Vähätalo sanoo, että metsäenergian korjuu harvennuskohteilta on haastavaa ja vaikeutuu lähivuosina entisestään, sillä suometsien osuus harvennuskohteista lisääntyy. Korjuujälki on huonontunut vuodesta 2005.
Heikot tulokset johtuvat myös siitä, että taimikonhoito on usein lyöty tyystin laimin. Risukossa jälki on huonoa.
Granlund ja Marjakangas arvelevat, että osuutensa on myös sillä, että kuljettajien vaihtuvuus on nykyisin liian suurta. Tottumaton kuljettaja tekee huonompaa jälkeä.
Granlund myöntää, että kynnys jättää hankala kohde korjaamatta on suuri. ”Pyritään tekemään koko palsta kerralla – vaikka sitten huonomminkin.”
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
