Metsä Groupin lanseeraaman uudistavan metsätalouden tavoitteena on välttää valinnan pakko taloushyödyn ja monimuotoisuuden välillä
Metsä Groupin monimuotoisuuskeskustelussa Suomi-Areenalla korostuivat tavoitteiden ja keinojen mitattavuus, sekä metsänomistajan henkilökohtainen sitoutuminen.Pori
Uuden sukupolven metsänomistaja arvottaa puun lisäksi oman suhteensa metsään. Kuva: Lari LievonenPorissa käynnistyneessä Suomi-Areenassa keskusteltiin tänä aamuna uudistavasta metsätaloudesta.
Metsä Groupin vastaus talouskasvun ja luontopääoman jännitteen haasteeseen on uudistava metsätalous. Metsä Groupin oma tavoite on talousmetsien ekologisen tilan paraneminen, ei heikkeneminen vuoteen 2030 mennessä.
Metsä Gropin johtavan luontoasiantuntija Timo Lehesvirran mukaan uudistava metsätalous on mallina otettu asiakaskunnassa positiivisesti vastaan. Taloudellisen kompensaation sijaan hän pitää ratkaisevampana metsäomistajan omaa arvoperustaa.
”Olivat metsänomistajan tavoitteet mitä tahansa ‒ pitkällä tai lyhyellä aikavälillä ‒ kannustamme pohtimaan metsän itselle edustamia merkityksiä ja arvoja. Sisäinen motivaatio ratkaisee, metsäomistaja tekee omalla puntaroinnillaan päätökset, joihin haluamme kannustaa.”
”Maanomistuksen arvoperusta laajenee koko ajan. Myös ajat ja sitä kautta yksilöt muuttuvat, uuden metsänomistajasukupolven vaihdos myös vauhdittaa toimintaa. Meidän viestinämme on, että puusta, jota ihmiskunta biotalouden raaka-aineeksi tarvitsee, on pidettävä huolta.”
Metsä Groupin tilaisuudessa keskeisenä kysymyksenä oli, voivatko talouskasvu ja luontopääoma elää rinnakkain. Millaista metsätaloutta on tavoitteet saavuttaakseen harjoitettava?
Aiheesta olivat keskustelemassa Lehesvirran lisäksi Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Marileena Mäkelä sekä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön professori Ilari Sääksjärvi.
Tavoitetta toteuttavan Metsä Group Plus -palvelun avulla pyritään lisäämään metsien monimuotoisuutta. Palvelun kerrotaan korvaavan omistajajäsenelle puukauppatulojen menetyksiä, joita palvelu heille aiheuttaa.
Mäkelä ja Sääksjärvi peräänkuuluttavat tavoitteiden ja hyödynnettävien keinojen mitattavuutta. Haasteena on Sääksjärven mukaan on myös mitattavan aineiston pitkä aikajänne. Luonnossa muutokset eivät tapahdu hetkessä.
Monitieteisyyttä ja sidosryhmien tiivistä yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän, toteavat Lehesvirta ja Sääksjärvi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
