Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Miksi pahimman metsätaudin leviämistä ei oteta tosissaan? "Ehkä alalla ei haluta sanoa, että nyt on mokattu"

    Metsäalan työllisyyden turvaaminen on iso syy siihen, ettei kesäaikaisten metsänhoitotöiden tautiriskistä puhuta, arvioi metsätalousyrittäjä Tiina Lietzén.
    Jos vuorokauden keskilämpötila ylittää viisi astetta, havupuiden kantojen käsittely urealla tai harmaaorvakkaliuoksella on tarpeen. Tiina Lietzén välttää havupuiden kaatoa huhti- ja lokakuun välillä, mutta jos puita on kaadettava, hän suojaa kannot urealla.
    Jos vuorokauden keskilämpötila ylittää viisi astetta, havupuiden kantojen käsittely urealla tai harmaaorvakkaliuoksella on tarpeen. Tiina Lietzén välttää havupuiden kaatoa huhti- ja lokakuun välillä, mutta jos puita on kaadettava, hän suojaa kannot urealla. Kuva: Pasi Leino

    Metsätalousyrittäjä Tiina Lietzénillä on tiukka linja: hänen metsissään ei katkota havupuita sellaisena aikana, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää viisi plusastetta ja juurikääpäitiöt leviävät kantoihin.

    Keväällä, kesällä ja syksyllä Lietzén raivaa vain lehtipuita. Jos on pakko kaataa mäntyjä tai kuusia, hän kuljettaa mukanaan urealiuospulloa, jolla hän suihkauttaa jokaisen kannon pinnalle torjunta-ainetta.

    ”En halua olla se tyyppi, joka toi juurikäävän tämän tilan metsiin. Jos juurikääpä pääsee puustoon, sen torjumiseksi ei oikein ole keinoja”, Lietzén toteaa.

    ”Esimerkiksi karuilla vt-kankailla ainoa mahdollinen puulaji on mänty. Jos sinne pääsee juurikääpä, siitä ei mitenkään pääse eroon. Kantojen juurista kääpä leviää aina uusiin taimiin.”

    Tältä näyttää juurikäävän tappama mänty. Ensin kuihtuu latvus, sen jälkeen kuoret putoavat pois. Tartunnan saanutta puuta ei voi parantaa. Kuolleen puun ympärillä on usein aukko, koska juurikääpä on tappanut myös ympärillä kasvavat puut.
    Tältä näyttää juurikäävän tappama mänty. Ensin kuihtuu latvus, sen jälkeen kuoret putoavat pois. Tartunnan saanutta puuta ei voi parantaa. Kuolleen puun ympärillä on usein aukko, koska juurikääpä on tappanut myös ympärillä kasvavat puut. Kuva: Pasi Leino

    Etelä- ja Keski-Suomi ovat männyn ja kuusen juurikäävän riskialueita. Perinteisesti männyn juurikääpää on pidetty kaakkoissuomalaisena ongelmana, mutta vitsaus jyllää vahvana muun muassa Lounais-Suomessa. Lietzén havahtui juurikääpäriskiin kymmenen vuotta sitten.

    ”Vuoden 2011 Tapani-myrskyn jälkeen jokaisesta Varsinais-Suomen kunnasta löytyi juurikääpää.”

    Hänen oman tilansa naapurissa juurikääpä kuivattaa mäntyjä pystyyn ja aiheuttaa taudille tyypillisesti laajenevia aukkoja, joilta kaikki puut kuolevat.

    ”Eikä siihen auta, että sairaan puun poistaa. Silloin sieni alkaa levittäytyä juurien kautta moninkertaisella nopeudella.”

    Torjunta-aineen levitys on käsin työlästä, mutta vyöhön kuminauhalla kiinnitetyn suihkupullon avulla se onnistuu.
    Torjunta-aineen levitys on käsin työlästä, mutta vyöhön kuminauhalla kiinnitetyn suihkupullon avulla se onnistuu. Kuva: Pasi Leino

    Moni metsänomistaja tekee raivaustöitä kesäaikaan ja toivottaa sienen samalla tervetulleeksi. Aikaisemmin ohjeistettiin, ettei alle kymmenen senttisiin kantoihin tarvita kantokäsittelyä. Nykytiedon mukaan sieni tarttuu kaikenkokoisiin kantoihin.

    Lietzén tuntee aktiivisen metsänomistajan, joka hoiti taimikoitaan ahkerasti kesäisin ja piti metsänsä kunnossa. Lopputulos oli kuitenkin metsän terveyden kannalta karmea: männiköt ovat nyt juurikäävän riivaamia.

    Tyven pihkoittuneet laikut paljastavat taudin. Juuristosta voi myös löytyä itiöemiä, jotka ovat valkoisia, popcornia muistuttavia nystyröitä.
    Tyven pihkoittuneet laikut paljastavat taudin. Juuristosta voi myös löytyä itiöemiä, jotka ovat valkoisia, popcornia muistuttavia nystyröitä. Kuva: Pasi Leino

    Koska raivaussahoihin ei ole olemassa kantojen ruiskutuksen mahdollistavaa lisälaitetta, fiksuin tapa välttää tautia on pidättäytyä havupuiden kaadosta plussakeleillä. Torjunta-aineiden eli harmaaorvakkaliuoksen tai urean ostajalta vaaditaan myös kasvinsuojelututkinto, joten kovin helpoksi torjuntaa ei ole tehty.

    Lietzéniä mietityttää sekin, että ammattimetsurit tekevät kesäaikaan paljon taimikonhoitotöitä. Miksi taudin leviämistä ei oteta tosissaan, vaikka tutkimustietoa on runsaasti?

    ”Se on työllisyyskysymys. Ehkä alalla ei myöskään haluta sanoa, että nyt on mokattu eikä näin pitäisi toimia.”

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.