Ruotsalais-norjalaisen tutkimuksen mukaan metsästäjät vähentävät hirvenmetsästystä susien läsnäolon takia mutta maksimoivat hirvikannan tuottavuutta suosimalla sonnien ampumista
Sudet syövät hirvikannasta 2–12 prosenttia reviiristä riippuen, metsästäjien hirviverotuksen vaihteluväli on 8–33 prosenttia.
Ruotsissa ja Norjassa on tutkittu susien vaikutusta muun muassa hirvenmetsästykseen ja hirvien aiheuttamiin taimikkotuhoihin. Kuva: Barbara ZimmermannAmmuttujen hirvien määrä on vähentynyt voimakkaasti Ruotsissa ja Norjassa. Osin kehitystä selittää kasvava susikanta, sillä suden läsnäolo vaikuttaa metsästysvalintoihin.
Ruotsin maatalousyliopisto ja Norjan Inlandetin yliopisto ovat julkaisseet kolme raporttia tutkimuksesta, jossa on analysoitu hirvikannan kehitystä metsästyskiintiöiden, kaadettujen hirvien ja hirvihavaintojen perusteella.
Kaadettujen hirvien määrä on vaihdellut vuosikymmenten saatossa sekä Ruotsissa että Norjassa suuresti.
Tutkijat havaitsivat, että hirviä on ammuttu vähemmän alueilla, joilla on myös susia. Samanaikaisesti hirvikannan tuottavuutta on maksimoitu ja hirvilehmien ampumista on vältetty.
Tutkimuksen mukaan metsästys verottaa kahdesta kolmeen kertaan enemmän hirviä susireviirillä kuin susi. Sudet eivät kulje ja saalista reviirinsä kaikilla alueilla, näin ollen susien saalistuspaine ei jakaudu alueelle tasaisesti.
Siellä missä sudet viettävät enemmän aikaa, metsästetään vähemmän ja siellä sudet todennäköisesti tappavat enemmän hirviä.
Sudet syövät hirvikannasta keskimäärin 7–8 prosenttia vuosittain, todetaan tutkimuksessa. Eri susireviirien välillä hirvikannan verotus vaihteli 2:sta 12 prosenttiin.
Metsästäjät verottivat hirvikannasta 15–19 prosenttia vuosittain, vaihteluväli oli 8–33 prosenttia.
Susien vaikutuksia hirvien ravintoon tutkittiin myös. Muualla maailmassa on tehty havaintoja, joiden mukaan petoeläimen paluu jonnekin alueelle vaikuttaa useampaan kuin yhteen ravintoketjun osaan.
Oletettiin, että hirvien vähentynyt laiduntamispaine voisi joillain alueilla lisätä lehtipuulajien monimuotoisuutta ja vähentää mäntytaimikoiden hirvituhoja. Tällaista ei kuitenkaan havaittu.
Sekä petoeläinten että saaliseläinten korkea metsästyspaine sekä intensiivinen metsä- ja maatalous tuottavat hyviä elinolosuhteita saaliseläimille ja luovat edellytykset suurille saaliseläintiheyksille.
Tutkimus kattaa useita tietolähteitä, joista laajimman tarkastelujakso on yli 30 vuotta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
