Hirsi tulee julkisiin rakennuksiin
OULU (MT)
Pudasjärvellä rakennetaan täyttä päätä uutta isoa päiväkotia ja suunnitellaan yli 800 oppilaan ja liki 10 000 neliön koulurakennusta. Molemmat rakennetaan hirrestä.
Hirren avulla pyritään välttämään sisätilaongelmat, joista on kärsitty vanhoissa koulurakennuksissa.
Myös rakennusten elinkaari halutaan paljon pidemmäksi kuin tapana on.
”Emme ole niin rikkaita, että voisimme rakentaa uusia tiloja kestämään vain 40–50 vuotta. Tällainen rakennusten käyttöiän odote on valitettavan yleistä Suomessa”, Pudasjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eero Oinas-Panuma (kesk.) sanoo.
Oinas-Panuman mielestä pitää tähdätä mieluummin vaikkapa Pudasjärven kirkon käyttöikään, joka on tähän mennessä yltänyt jo 231 vuoteen.
Pudasjärvelle Iijoen rantaan on noussut myös hirsitalokortteli ja sinne useita hirsisiä virastorakennuksia.
Hirsitaloteollisuus ry:n varapuheenjohtaja Kari Tolvanen kiittää Pudasjärveä erinomaisista hirsihankkeista. Niistä on hyötyä myös hirsirakennusten viejille.
”Suomi on menestynyt viejänä, mutta kun meiltä on kysytty missä meidän omat suuret hankkeemme ovat, on oltu vähän pulassa. Pudasjärveltä me saamme referenssiä jota esitellä.”
Professori Jouni Koiso-Kanttila Oulun yliopistosta sanoo, että hirsirakentamista hidastaa Suomessa asiantuntijoiden huono hirren tuntemus. Ei osata esittää hirttä edes vaihtoehtona.
Tätä puutetta paikkaa ainakin osittain hirsisuunnittelijoiden koulutuksen lisääminen. Arkkitehti Markku Karjalainen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että puuhun ja hirteen erikoistuneiden suunnittelijoiden määrä kasvaa nykyisestä 30:sta 180:aan viidessä vuodessa.
Emeritusprofessori, entinen SDP:n kansanedustaja ja entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu Kai Kalima kehottaa työntämään hirsivaihtoehtoa jo kaavoitusvaiheeseen. Siellä rakentamistapa suurelta osin ratkaistaan.
Johtaja Heikki Aronpää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta sanoo että rakentamisessa on edetty energiansäästö edellä ja ilman laatu on jäänyt toiselle sijalla. Osittain sen takia huonosta sisäilmasta kärsivät jo sadat tuhannet suomalaiset.
Korjausrakentamisen velka on 1,4 miljardia. Siinä täytyy suosia puuta.
Karjalainen sanoo, että mielenkiinto puu- ja hirsirakentamiseen on nyt niin suurta, että se ärsyttää kilpailevaa rakennusteollisuutta. Pahaa verta nostaa myös puurakentamisen suosiminen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus hirsitaloasukkaiden asumisterveydestä ja -tyytyväisyydestä kertoo, että hirsitaloissa asuvat ovat neljä kertaa todennäköisemmin tyytyväisiä sisäilman laatuun kuin puurunkotaloissa asuvat ja kuusi kertaa todennäköisemmin tyytyväisiä kuin kivitaloissa asuvat.
Myös asukkaiden yleinen terveydentila oli hirsitaloissa asuvilla selkeästi parempi, kuin muissa taloissa asuvilla, tutkija Maria Pekkonen kertoo.
Kolme vuotta kestänyt Pudasjärven hirsikorttelihanke on saanut paljon huomiota. Hankkeen tulokset julkaistiin Oulussa eilen.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
