Suomalaiset sahurit kamppailevat halvan kruunun ja ruplan puristuksessa

Mäntysahatavarasta on saatu kahdeksan prosenttia ja kuusesta prosentin vähemmän kuin viime vuonna. Kuva: Kari Salonen

Kuva: Jukka Pasonen

Suomalaisten sahojen tuotannon arvioidaan jatkavan kasvua ensi vuonna. Viime vuonna lautoja ja lankkuja tehtiin 10,6 miljoonaa kuutiometriä, tänä vuonna rikottaneen 11 miljoonan kuutiometrin raja.

”Ensi vuoden alkupuoli mentäneen samoilla volyymeilla kuin tänä vuonna. Loppuvuonna nähdään, kuinka paljon Äänekosken uuden tehtaan hakkuissa tulee tarjolle lisää tukkia”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo.

Suomessa sahatavaran tuotanto ja vienti ovat nousseet, vaikka vientihinnoissa suunta on ollut alaspäin.

Mäntysahatavarasta on saatu kahdeksan prosenttia ja kuusesta prosentin vähemmän kuin viime vuonna.

Männyn sahaus kannattaa Merivuoren mukaan jo niin huonosti, että ellei tuotteiden hintoja saada kohennettua, niin tuotantoa saatetaan joutua rajoittamaan.

Suomalaiset sahat kamppailevat halvan kruunun ja ruplan ruotsalaisille ja venäläisille antaman valuuttaedun puristuksessa.

”Venäläiset tekevät näillä hinnoilla kunnolla rahaa ja ruotsalaiset vielä selvästi positiivista tulosta.”

Ruotsalaiset sahurit katselevat toiveikkaina ensi vuoteen, ilmenee Danske Bankin Skog & Ekonomi -katsauksesta.

Suuria hinnanmuutoksia ei odoteta, mutta varovaisiin hintojen korotuksiin uskotaan.

Kuusisahatavaralla menee edelleen paremmin kuin mäntysahatavaralla, mutta niiden hintaero ei todennäköisesti enää kasva, Danske Bank arvioi.

Ruotsalaisille sahoille myönteisen valuuttatilanteen uskotaan jatkuvan.

Sahatavaran tuotannon arvioidaan laskevan Ruotsissa viime vuoden 18,1 miljoonasta kuutiometristä tänä vuonna 17,7 miljoonaan kuutiometriin.

Danske Bank pitää ruotsalaisten sahayritysten käyttäytymistä historiallisesti poikkeuksellisena, sillä perinteisesti pienetkin merkit suhdanteen parane­misesta ovat johtaneet tuotannon lisäykseen. Sahat ovat yleensä itse pilanneet näin markkinat.

Sahatavaran kysynnän näkymät ovat Merivuoren mukaan kohtuulliset lukuun ottamatta Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-itää, missä taloustilanteen heikkous ja konfliktit varjostavat kauppaa.

Kiinan hyvän vedon uskotaan jatkuvan.

Markkinoita seuraava Wood­stat arvioi sahatavaran kulutuksen nousevan Euroopassa tänä vuonna noin 89 miljoonaan kuutiometriin, mikä on noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin viime vuonna.

Woodstat ennustaa, että kasvuvauhti jatkuu samanlaisena vuosina 2017–2019.

Vuoden 2007 huipusta ollaan silti kaukana. Tuolloin Euroopassa kului sahatavaraa liki 110 miljoonaa kuutiometriä.

Vientihintojen laskun lisäksi suomalaisten sahojen murheena on sivutuotteiden purun ja kuoren heikko menekki ja lähes olematon hinta.

”Purusta ja kuoresta indikoiduilla hinnoilla ei tahdo saada kuljetuskustannuksia maksettua, jos ylipäätään tavaraa saa kaupaksi”, Merivuori harmittelee.

Sahanpurun hyödyntämistä liikenteen polttoaineeksi suunnittelee moni yritys. St1:n ja SOK:n yhteisyritys on käynnistämässä Kajaanissa purusta etanolia valmistavan koelaitoksen.

Investointipäätöksiä ei isoista hankkeista ole. Toteutuessaankin niistä olisi apua vasta vuosien päästä.