VTT: Hakkuita voidaan nostaa ilman että hiilipäästöt kasvavat – avuksi biohiili

Yhteen tonniin biohiiltä kuluu noin kahdeksan kuutiometriä puuta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Biohiilen käytöllä voitaisiin korvata fossiilista hiiltä teräksen tuotannossa. Kuva: VTT

Suomen metsänhakkuiden lisäämissuunnitelmia on arvosteltu siitä, että ne vähentävät metsien hiilinieluja ja rasittavat siten ilmastoa.

VTT:n mukaan lisähakkuiden tuottama ilmastohaitta on kuitenkin mahdollista kompensoida biohiilen avulla.

Puun jalostuksessa syntyy sivutuotteina kuorta, sahanpurua, sahahaketta sekä metsätähteitä.

VTT laskee, että 15 miljoonan kuutiometrin hakkuita vastaavan metsäalan kasvu vähenisi noin 0,66 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hiilinielu supistuisi tällöin vastaavasti 0,66 miljoonalla hiilidioksiditonnilla.

15 miljoonan kuution lisähakkuista syntyisi vuosittain ylimääräisiä sivuvirtoja 1,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. VTT:n kehittämällä pyrolyysitekniikalla näistä tähteistä voitaisiin valmistaa 215 000 tonnia biohiiltä, mikä riittäisi korvaamaan hakkuiden aiheuttaman kasvun vähenemän metsissä.

Biohiiltä voidaan käyttää maataloudessa maan kasvukunnon parantamiseen. Sillä voidaan korvata myös fossiilista hiiltä esimerkiksi terästeollisuudessa. Ala käyttää vuosittain 1,5 miljoonaa tonnia fossiilista hiiltä.

Biohiilen valmistuksessa tarvittava pyrolyysi on jo koeteltua teknologiaa. VTT:n mukaan parasta olisi, jos valmistuksen yhteydessä syntyvä lämpö voitaisiin hyödyntää prosessi- tai kaukolämpönä.

Toistaiseksi VTT:n laskelmat ovat silti teoriaa, koska biohiilen markkinat ovat rajalliset.

"Terästehtaissa on jo mittava tarve biohiilelle, mutta sen käytön kannattavuus riippuu sekä päästökaupan hiilidioksidille määräämästä hinnasta että raaka-ainekustannuksista. Hiilinieluvaikutus toteutuu vain, mikäli sivuvirtojen käyttö biohiilenä saadaan kannattavaksi sellaisissa teollisuuskohteissa, joissa muuta vaihtoehtoa fossiilisen hiilen käytölle ei ole tarjolla”, VTT:n tutkimusprofessori Pertti Koukkari sanoo tiedotteessa.

Biohiiltä koskevat tulokset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja Tekesin rahoittamiin hankkeisiin, joissa tutkittiin metsäteollisuuden sivuvirtojen soveltuvuutta eri käyttökohteisiin. Selvitykset on tehty vuosina 2016–2018.

Hankkeisiin osallistui myös Oulun yliopisto.