Rengaspaineiden säätelyauttaa puukuljetuksissa
ROVANIEMI (MT)
Metsähallitus on saanut hyviä kokemuksia säädettävien rengaspaineiden käytöstä kuljetuksissa. Puuta voidaan nyt hakea huonompien teiden takaa, ja silti tienpidon kustannuksia säästyy.
Korjuuesimies Pirjo Korhonen esitteli järjestelmän etuja Päättäjien Metsäakatemialle torstaina Songan kylän lähellä Rovaniemellä. Hänen mukaansa viime vuodesta lähtien kokemuksia on kerätty 16 rekan voimin.
Näissä CTI-varusteisissa autoissa kuljettaja voi säätää rengaspaineita tarpeen mukaan auton ohjaamosta.
”Vain 35 prosenttia puutavaran ajosta kulkee teillä, jonne sopivat parhaiten vakiopaineet.”
Kun renkaan painetta alennetaan, tiehen kohdistuva paine jakautuu entistä laajemmalle alalle. Syntyy ”lumikenkävaikutus”.
Tie kärsii vähemmän, auton kulku paranee ja pito paranee, Korhonen luetteli.
Myös kuljettajan ergonomiset olosuhteet paranevat, kun tärinä vähenee.
Kuljetusyrittäjä Risto Väärälällä on järjestelmästä hyvät kokemukset.
Kustannukset täysperävaunulliseen puutavararekkaan olivat yhteensä 30 000 euroa eli noin 10 prosenttia koko auton hinnasta. Asennuksen jälkeen laitteisto on toiminut moitteitta nyt 335 000 kilometriä.
Väärälä on huomannut rengaskulujen pienentyneen uuden järjestelmän ansiosta, kun ”renkaissa on koko ajan oikeat paineet”.
Kalustoa voidaan käyttää tehokkaammin ympäri vuoden. Jo nyt autoilla on saanut ajaa puuta joillakin kelirikkorajoitteisilla teillä, Korhonen kertoi. On huomattu, että alemmilla rengaspaineilla ajettaessa on jopa tasattu urille painuneita teitä.
Täysi hyöty uudesta järjestelmästä saataisiin, jos sitä käyttävien autojen painorajoituksia voitaisiin nostaa.
Ruotsissa puutavarakuljetuksia voidaan hoitaa huomattavasti painavammilla kuormilla. Se tuo selvää kustannusetua.
Metsähallitus pyrkii korjuun ja kuljetusten kustannusten alentamiseen monin tavoin, Korhonen kertoi.
Bioenergian korjuussa kannattavuus ei ole kovin hyvä, mutta integroidulla korjuulla, ainespuun ja energiapuun hakkuulla yhtä aikaa, kannattavuutta voidaan parantaa.
Lapissa metsätalouden täytyy ottaa huomioon myös porotalous.
”Koko ajan olemme samoilla hehtaareilla”, tiimiesimies Mikko Koivula totesi.
Yhteistyötä pyritään kehittämään palavereilla ja tapaamisilla. ”Yhteyttä pidetään ja tulevista korjuukohteista kerrotaan hyvissä ajoin”, Koivula vakuutti.
JOUKO RÖNKKÖ
Tie kärsii
vähemmän, auton kulku ja
pito paranevat.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
