Halkoholisteille naureskeltiin vielä vuosi sitten

Tänä vuonna aiempaa useampi on täyttänyt talven puuvarastot äärimmilleen. Kuva: Jaana Kankaanpää

MT Metsä|Metsäenergia

8.11.202220:00

Kolumni

Suvi Kokkola

Moni on varmaan törmännyt maaseudulla asuviin, yleensä jo hieman varttuneempiin ihmisiin, jotka ovat täyttäneet joka ikisen ulkorakennuksen ääriään myöten polttopuilla. Näiden ”halkoholistien” syvä huoli polttopuiden riittävyydestä on tähän asti herättänyt lähinnä hilpeyttä.

Eipä naurata enää. Klapiyrittäjät myyvät eioota, ja huoli polttopuuvarkauksista on todellinen. Veikkaan, että monilla sähkölämmittäjillä pidetään nyt termostaatit aika pienellä ja asumismukavuus tehdään tulisijoilla.

Samaan aikaan joillakin suomalaisilla europarlamentaarikoilla on huoli siitä, että poltamme metsiemme tukki- ja lahopuuta. Olen työskennellyt kohta 20 vuotta yksityismetsätalouden parissa, enkä ymmärrä väittämää. Olen kyllä nähnyt, kuinka tuulenkaatoja korjataan hyönteistuhojen ehkäisemiseksi ja yksittäisiä tyvitervas­mäntyjä poistetaan, mutta että lahopuun poltto olisi isonkin mittakaavan ongelma?

Ainoa asia, mitä järeän lahopuun poltosta tulee mieleen, on lahojen kuusentyvien ohjautuminen polttoon. Suositussa Minecraft-pelissä voi hakata puun palikka kerrallaan tyveltä, niin että loppuosa puusta jää paikalleen. Tässä käytännön metsätaloudessa on sellainen Isaac Newtonin tutkima ongelma, että emme voi ottaa ensin palaa juurelta ja jättää sitten loppua ilmaan leijumaan, vaan meidän on kaadettava koko puu. Joskus sieltä löytyy lahoa.

Lahon puun polttoa suurempi ongelma ovat hoitamattomat nuoret metsät. Jotta saadaan pitkäkestoisia puutuotteita, tarvitaan tukkipuuta. Ja sitä on turha haikailla ilman metsänhoitotoimia. Tällä hetkellä risukoista kertynyt puu ohjautuu onneksi hallitusti energiaksi lämmittämään ihmisten koteja ja varmistamaan sitä, ettei esimerkiksi kivihiiltä tarvittaisi. Lämpölaitoksissa päästöt minimoidaan hiukkassuodattimilla ja savukaasupesureilla.

Puuta palaa myös hallitsemattomasti. Amazonin metsien tilanne on kamala. Metsäpalojen päästöt olivat syyskuussa kovimmat 20 vuoteen. Pinta-alaltaan Brasiliassa on viimeisen kolmen vuoden aikana palanut keskimäärin reilu Uudenmaan lääni vuosittain. Nämä puut lämmittävät ainoastaan ilmakehää ja palaneiden alueiden tulevaisuus on huomattavasti synkempi kuin suomalaisen ensiharvennetun metsän. Halkoholistin metsä vaan kiihdyttää kasvuaan.

Euroopan parlamentti äänesti, ettei energiarankaa ja hakkuutähteitä enää vuoden 2030 jälkeen kokonaisuudessaan katsota uusiutuvaksi energiaksi ja niiden osuutta energiantuotannossa pitäisi vähentää. Kesällä sentään äänestettiin, että maakaasu voi olla mukana kestävän rahoituksen piirissä. Ehdotan, että Euroopan parlamentti äänestää seuraavaksi, onko maapallo litteä vai pyöreä.