Sadat nuoret kirmaavat eräleireille – osalla leireistä voi suorittaa metsästäjätutkinnon

Weera Kujala tutustuu aidontuntuista ääntä pitävään karhusimulaattoriin. Kuva: Kai Tirkkonen

Timo Salminen esittelee tytöille taljajousta, jolla voi metsästää nykyään myös valkohäntäpeuraa. Kuva: Kai Tirkkonen

Eveliina Haapaniemi, Elina Parpala, Tiitu Paasikoski ja Weera Kujala selvittävät, miten näätää metsästetään. Kuva: Kai Tirkkonen

Rastirata metsässä johdattaa nuoria täytettyjen eläinten luokse. Nuorten tehtävä on selvittää, miten niitä saa metsästää vai saako ollenkaan.

Puun oksalla päivystävä näätä näyttää erehdyttävän elävältä.

"Näädän metsästys on vähentynyt. Näätä on hirveä peto metsäkanalinnuille", rastivahtina toimiva Arto Isokääntä kertoo.

"Joka näädänpyyntiin hurahtaa, häntä ei pidättele mikään."

Näätää voi metsästää esimerkiksi pystykorvarotuisten koirien avulla tai paksun lumen aikaan hiihtäen jäljittämällä. Myös heti tappavia rautoja voi käyttää.

Elina Parpala, 13, Tiitu Paasikoski, 12, Eveliina Haapaniemi, 14, ja Weera Kujala, 12, kirjaavat vastaukset paperiin ja rientävät seuraavalle rastille.

Kymmenestä rastista mukavimmaksi he mainitsevat koirarastin. Esittelyssä oli suomenpystykorva, karkeakarvainen kettuterrieri ja amerikankettukoira.

Leirin vetäjä, Simon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Teppo Haapaniemi kertoo, että leirin tarkoitus on innostaa nuoria eränkäyntiin ja metsästykseen.

Seitsemättä kertaa järjestetty leiri tuli Haapaniemen mukaan nopeasti täyteen.

Viime viikolla järjestetylle leirille osallistui 25 9–14-vuotiasta lasta ja nuorta.

"Pienimmätkin tytöt olivat innoissaan haulikkoammunnasta", hän ylistää.

Ohjelmaan kuului muun muassa ampumiskoulutusta, perhonsidontaa, kalastusretki, pienpetokoulutusta sekä ensiapua.

MT:n jututtamat tytöt voisivat harkita metsästäjätutkinnon suorittamista.

"Pitää ehkä oppia ampumaan paremmin", Elina toteaa.

Weera kertoo, että hän on tutustunut metsästykseen isovanhempiensa kanssa.

Eveliina kiinnostui leirillä taljajousesta metsästysaseena.

"Sitä olisi kiva kokeilla."

Kesältä tytöt odottavat lämpimiä ilmoja. Leirielämä jatkuu tällä viikolla pesisleirillä.

Luonnossa he aikovat liikkua jatkossakin.

Eveliina aikoo lähteä ainakin kalaan.

Valtaosan nuorten eräleireistä järjestää Metsästäjäliitto.

Tänä vuonna liiton piirit järjestävät yhteensä ainakin 15 Metso-leiriä eri puolilla Suomea. Osa leireistä on kesällä ja osa syksyllä metsästysaikaan.

Metsästäjäliiton mukaan Metso-leireille osallistuu vuosittain noin 500 metsästyksestä ja eränkäynnistä kiinnostunutta lasta ja nuorta.

"Myös riistanhoitoyhdistykset järjestävät eräleirejä, mutta tietoja leirimääristä ei ole kerätty", Riistakeskuksen nuorisotoiminnasta vastaava riistasuunnittelija Jouni Tolvanen kertoo.

Metso-leirejä on järjestetty jo vuodesta 1997 lähtien. Leireillä lapset ja nuoret oppivat eränkäyntiin, riistanhoitoon ja metsästykseen liittyviä asioita.

Osalla Metso-leireistä voi myös suorittaa metsästäjätutkinnon. Tutkinnon vastaanottaa riistanhoitoyhdistys.

Suurin osa leireistä on tarkoitettu 10–16-vuotiaille metsästysasioista kiinnostuneet lapsille ja nuorille. Osa leireistä on metsästys-Metso-leirejä 15–18-vuotiaille nuorille, joilla on jo metsästyskortti.